Pelottaa, että jokin asia voi epäonnistua ja sen mukana kaikki. Minulla on puuttellinen perusluottamus maailmaan. Minä en voi onnistua kuin vain joskus, harvoin. Olen kuin hataralla sillalla, josta voin tipahtaa syvään ja lohduttomaan kuiluun. Olen yksin näiden mietteiden kanssa, vaikka talossa on aviomieskin. Hänellä on omat, meidän yhteiset surut siitä, saadaanko me olla perheenä enää kauan. Hän on ulkomaalainen ja ongelma on viranomaisten kanssa.

Entä sitten, jos minä jään yksin lapsemme kanssa? Miten meille sitten käy.