Tänään oli aika mielenterveyspoliklinikalla omalle hoitajalle. Sovittiin seuraava aika vasta kahden kuukauden päähän, koska minulla menee niin hyvin. Eikä minulla olekaan ollut mitään mielialan vaihtelija, jotka eivät kuuluisi ihan normaalin olotilan piikkiin. Lisäki päätettiin, että minun kohdallani ei ole tarpeen mihinkään kuntoutustukiin sun vastaaviin, koska päämääräni on työelämään siirtyminen heti valmistumisen jälkeen. En ole ihan niin hullu.

Tänään kävin hoitamassa Kelalle asumistuen välitarkastuksen, kun meidän perheessä loppui kotihoidontuki ja mies meni työvoimapoliittiselle kielikurssille. Kurssi on aika omituinen. He harjoittelevat kirjoittamaan aakkosia, jotka mies jo toki osaa. Ymmärtäisin jos tällaista olisi arabiankielisille tai venäläisille, mutta mies osaa jo perusenglantinsa ja länsimaiset aakkoset. Kurssi on välillä aika turhauttava. Toivon kuitenkin, että mies jotain siellä oppisi. Asumistuen muistin vasta eilen istuessani kaupungin kirjastossa kahvilla. Onneksi viimeinen palautuspäivä oli tänään, joten mitään keskeytyksiä asumistuen maksamiseen ei tullut.

Polkupyörä piti taas viedä korjaamolle, kun siinä on takakumi rikki ja etukumikin pitää vaihtaa, koska se on niin kulunut.