Perjantain kävin kirjadivarissa ja siellä oli 80-luvun Yöjuttuja. Niitä lehtiä, joissa oli tarinoita demoneista ja zombiesta. Pidin niistä ja ostin joka kuukausi uuden. Yöjuttu saattoi mahtua samaan reppuun Dostojevskin kanssa. Olin oikea lukutoukka. Onneksi tuo innostus lukemiseen on palannut jälleen (lääkkeistä huolimatta). Tällä hetkellä luen Günter Grassin kirjaa Sipulia kuoriessa. Vein sen taas mukanani saunaan. Onneksi mies ei huomannut.  Olisi saattanut sanoa jotain hieman ihmettelevää. Meillä oli tarkoitus käydä koko perhe saunassa, mutta sitten sauna-aikana poika nukkui ja käytiin kumpikin aikuinen erikseen. Mieskin kävi taas, kun ilma ulkona on niin syksyisen kylmä jo.

Tänään kävin jälleen diabeteshoitajalla. Hän katsoi jalat ja neuvoi ohjeet jalkojen hoitamista varten. Kysyi olenko pitänyt hampaistani huolen ja käynyt tarkistuksissa. Valehtelin. Hampaani ovat todella huonossa kunnossa, mutta pelkään hammaslääkäriä. Paino minulta on pudonnut huhtikuiseen YTHS-punnitukseen verrattuna jo 10 kg. Olen oikein tyytyväinen. Lautasmalli, eli vihannesten lisääminen on vaikuttanut niin etten itse oikein huomaakaan laihduttavani. Lisäksi tuollaisella 0.5 kg viikkovauhdilla pudotuksen poitäisi olla pysyvää. Nyt mittauksessa paino oli 115,4 kg. Eli pudotettavaa kyllä riittää. Mutta onhan minulla motivaatiotakin ja hyvä ohjelma. Varsinkin kun lääke ei enää vaikuta ruokahaluun.