Lainasin kirjastosta viimein Mikael Niemen kirjan Populäärimusiikkia Vittulanjängältä. Äitini on sen jo ajat sitten nähnyt teatterissa Oulussa. Minulta jäi katsomatta televisiosta tullut elokuvakin, kun nukuin sen ohi. Nyt en tiedä lukisinko ensin kirjan vai katsoisinko kirjastosta lainattavan dvd-elokuvan ensin.

Kun vein lapsen päiväkotiin aamulla, niin koko lapsiryhmä oli kokoontunut pieneen huoneeseen katsomaan kuvakirjaa, jota lastentarhanopettaja luki. Opettaja tietää minun opiskelevan samaa alaa, joten hän kysyi, että jäänkö heti harjoittelemaan heille. Tietenkin se vähän nauratti, mutta jätin muina naisina pojan muun ryhmän joukkoon. Häntä olisi siinä huoneessa kiinnostanut pehmokäärme-lelu, mutta satua kuuntelemaan piti vain mennä. Harmittaa vähän, että ohjattu toiminta alkaa n. klo 8.30 ja meidän lapsi menee sinne vasta n. klo 9.00. Jää mukavia juttuja väliin, mutta tämä sopii meidän aikatauluun, kun miehen kielikurssi alkaa klo 9.00. Sen vuoksi minä vien pojan hoitoon bussipysäkiltä, että mies ehtii oppitunnilleen. Saa nähdä meneekö tuo kävely bussipysäkiltä hoitopaikkaan pitempi aikaiseksi, kun tulee talvi ja lunta. Nyt oli aamulla vielä sellainen kiva pirteä pikkupakkanen.

Yliopistolla taas luin sanomalehdet ja kaivoin sieltä esiin ruokamainokset. Meillä juostaan tarjousten perässä koko ajan, jotta voitaisiin säästää. Suurempiin automarketteihin ei päästä, kun ei ole autoa.

Eilen kävi vähän hassusti lääkkeiden kanssa. Ketipinoria ei saa ottaa grapemehun kanssa. Minä unohdin sen ja söin grape-hedelmän n. klo 20. Siinä sitten ihmettelin klo 21, että mitä tehdä. Tuo grape on varmaan ihan sama onko se mehuna vai hedelmänä. Niinpä nukuin ensin ja heräsin sitten klo 23 ja uskalsin ottaa 600 mg sitä ketipinoria (estää psykoosin mm.). Arvelin, että muutamassa tunnissa sen grape-hedelmän jäännökset ovat siirtyneet eteenpäin ruoansulatuksessa. Pitää muina päivinä nyt sitten muistaa ettei illalla syö grapea.