Miksi kaikkiin pelottaviin ja jännitystä tuottaviin asioihin kuuluu nykyään poliisi? Mies soitti minulle, juuri kun olin yliopiston kahvilassa ottamassa itselleni kahvia ja korvapuustin. Hän oli saanut postia poliisilta, eikä ymmärtänyt, mitä siinä sanottiin, koska teksti oli suomeksi. Jotain kuitenkin oleskeluluvasta, koska sitä on odotettu. Sovittiin, että hän lähtee klo 11.30 bussilla kotoa ja nähdään poliisiaseman edessä klo 12.00. Itse olin paikalla jo klo 11.50, kun ajattelin, että miehen bussi on niillä main kaupungissa. Mies erottui ihmisvilinästä mustilla kasvoillaan ja valkoisella pipollaan. Jännitti odottaa poliisilaitoksen ovien edessä ulkona. Ihan kuin ensimmäisillä treffeillä. Mies tuli ja siinä sitten kaivettiin postin kirje esiin tuulikaapissa ja luettiin, mitä siinä oli. Mies oli jo päivämääristä ymmärtänyt suurinpiiretin viestin. Poliisi oli myöntänyt oleskeluluvan  vuoden 2013 helmikuun loppuun asti, eli neljäksi vuodeksi. Muukalaispassista ei päätöstä ole vielä tullut Migristä (Maahanmuuttovirasto), mutta se päätös ei vaikuta oleskelulupaan. Mies saa olla 4 vuotta Suomessa ja meidän asiat on näiltä osin kunnossa. Nyt vaan ihmetellään mistä sitten töitä seuraavaksi. Ja ehkä Afrikan matkaa, jos tulee passi. 

Eilen kotiintullessa lapsi oli ihmeellisen kilttinä. Kidiuksen mustikkajogurttijuomasta joi vain puolet eikä tahtonut karkkia, jolla yleensä vähennän kitinät ja itkut (ei mikään hyvä kasvatuskeino, tiedän ja hävettää...) Ei itkua päiväkodin pihalla, kaupassa, kaupunkimatkalla tai bussissa. Joku kiltteysvirus iskenyt tai sitten poika on kokenut päiväkodissa ensi rakkauden. Silläkin voisi olla tuollainen vaikutus kasvavaan poikaan. Aamulla lasta ei tarvinnut riisua päiväkodissa, kun olivat lähdössä jo ulos laskiaisen pulkkamäkeen, metsään ja paistamaan makkaroita. Hoitaja puki yhtä lasta klo 9, kun vein meidän pojan ja tämä toinen poika kertoili, että kohta tulee äiti hakemaan häntä. Minä siihen vastasin, että varmaan sitten iltapäivällä. Tuskin ihan vielä. Saa nähdä millainen lapsi on tänään sitten haettavana...