Pirullinen sairaus tämä bipolaarisuus. Juuri kun kuvittelee olevansa älykäs ja säkenöivä ja syvällinen ja lähes ylivertainen niin saa heti hälytyskellot itsellä soiida ja pitää miettiä, että onko tämä alkava hypo tai pahimmassa tapauksessa mania. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssilla kerroin ryhmälle, että juuri kirjoittaminen kertoo minulle hypomaniasta. Mutta nyt olen kyllä valmis ottamaan riskin. Olin kirjoittamatta lapsen syntymästä (diagnoosista 08/2006) lähtien ja nyt tunnen hallitsevani kirjoittamista enemmän kuin ennen sitä. Silloin kirjoitin runoja ja se ei sopinut minulle. Pitäisi olla joku joka sanoo, että NYT LOPETA! Että NYT olet ylittänyt rajan. Vaikka saman järkytyksenhän se sekin toisi.

Mies ei ollut ollenkaan innostunut yorubankielisestä Google-hausta, jonka löysin. Ex-poikaystävä, joka auttoi mm. yorubankielisen radioaseman asentamisesta (josta mies kyllä tykkäsi, kun etsi käytettyjä autoja 1 h 50 min) oli sitten lopulta ilkeä minulle messengerissä kun uskaltauduin arvostelemaan miehiä. Lähinnä nyt otti päähän tämä kun mies on innostunut nyt vain niistä autoista (ja toki myös ja ensimmäisenä työn saamisesta Helsingistä - tai täältä, jos se olisi mahdollista vain). Ja minä olen harkinnut littymistä vihreään liittoon. Joten minun maailmankuvassani autot eivät ole MITENKÄÄN arvostettava juttu. Mies on kiinnostunut nyt niistä autoista sen takia, että auton vieminen Afrikkaan (minä jo puistelen päätäni, että päätöntä - mutta arvostelemaan en voi käydä.... ei kuulu aviovaimolle se juttu...) maksaa laivalla 800 € ja joku kenttämaksu 500 € ja kyseisenlaisesta autosta pitäisi sitten Afrikassa saada n. 6000 €. Ja että jollain on siellä maksaa sellaista summaa? No, mies tietää maanosansa asiat paremmin.

Ei kuitenkaan tunnu yhtä hyvältä kuin päivällä.