Vaihdan siis taideravintolassa -kahvilassa istumisen luontohavaintoihin. Nyt sataa lunta kävelykadulla. Ostin 1) hihnan Jeesuskalaan, joka on äidin ja Crisin yhteinen, 2) termospullon, koska minulla on 2 kassia voin toisessa pitää miniläpppärin ja toisessa termospullollisen kahvia tai teetä, 3) ehkä vielä kirjan luovuudesta. EN OSTA mp3-soitinta, kuulokkeita miniläppäriin, missään nimessä uusia kuulokkeita kännykkää, jotta voisin kuunnella radiota sen kautta. 20 € ne maksaisivat. Nyt pystyn kuuntelemaa radiota kännykällä kaiuttimista.

Hoitaja on sitä mieltä, että minä EN SAISI MUUTTAA HELSINKIIN, ja puhuu minun "voinnistani". Itse puhuisin ´fiiliksestä´. Tuo vointi on jotekin niin ´potilasoiva´, vai miten sen voisi paremmin sanoa? Asettaa tuo puhetapa minut potilaan rooliin. Ja nuo "ystävät" terveydenhuolto-oppilaitoksesta pistivät viestin: "Onko kalkki ok?" Siis KALKKI, kirjoitusvirhe. Samoin seuraava:"Viestisi on niin huolestuttavia etc." Pitäisi käsittääkseni olla "viestisi ovat".

Nuorilla alkaa olla samanlaisia pystyyntupeerattuja hiuksia, mitä minulla oli kun olin nuori. Linja-autossa eilen ja toissapäivänä oli minua n. 10 vuotta vanhempi nainen, jolla oli rohkeasti mustaksi värjätyt hiukset, ja ne sopivat hänelle. Mutta jotenkin  minä en voi värjätä hiuksiani, enkä haluakaan.