Pelasin tapani mukaan yhden lottorivin onnennumeroillani joihin kuuluvat syntymäaikani numerot. Pistin uudet lisävoittoluokat mukaan ja maksoin 1 €:n rivistä. Lauantai-iltana tarkistin tuloksen ja jännittelin. Ja minähän voitin 3 + 1 lisänumero. Tekstitv:n sivuilla odotimme, että tulee esiin minkäsuuruinen voittoni oli. Tulos: 1 €. Siis +-0. Tulipa kuitenkin todistettua, että voittaminen lotossa on mahdollista.

Lauantaina lähdin taas Helsingin keskustaan kuten useimpina lauantai-iltapäivinä. Oli tarkoitus mennä Suomenlinnaan yhden netin chatporukan kanssa. Kävi kuitenkin huonosti, en löytänyt niitä ihmisiä. Päätin kuitenkin mennä Suomenlinnaan yksin, kun kerran olin siihen varautunut. Oli kaunis päivä ja viihdyin hyvin. Aikaa oli kuitenkin liian vähän, koska minun täytyi ehtiä myös käymään kaupassa, lapsi tarvtisee maitoa. Ehdin nähdä jonkin verran sambaa karnevaalikulkueessa. Huomasin miten reagoin väkijoukossa. Olin kuin sähköiskun saanut, kun joku hipaisi kättäni. Ja pelästyin kun itse puolestani osuin johonkin ihmiseen. Henkilökohtaisen reviirin puute.

Tänään kävin myös kaupassa ja siinä matkan varrella erään talon pihakirppiksellä. Ostin pienen aasi Ihaan ja vinkuvan pikkuisen sammakon. Molemmat olivat pojalle mieleen. Lisäksi ostin pienen Pikku Prinssi kirjan, joka oli mukaeltu tarinasta sekä Leo Tolstoin Kertomuksia lapsille ihan sen takia, että arvelin sen olevan kasvattava. Sitten oli yksi kovakantinen satukirja, joka on aika arvokkaan oloinen ja lukematon. Maksoin kirjoista 1 €:n vaikka poika joka niitä myi pyysi vähemmän. Pakkohan minun oli tarjota enemmän, kun en sentään ryöstöä aikonut tehdä. Vielä noilla satukirjoilla ei tee mitään, koska Cris kuuntelee vain lyhyitä tarinoita ja katsoo kuvia. Vaan kiva olla jo valmiina, kun löytää edullisesti.