Käynti taiteiden yössä oli todella piristävää. Menin KOM-teatterille juuri ajoissa, kun sinne kerääntyi aika pitkä jono. Ennen minua oli n. 10 ihmistä ja jonotin n. 40 min jona aikana jono kasvoi noin korttelin pituiseksi. Mennessä ostin divarista 6 €:lla kirjan Kasvatuksen myytit. Onneksi minulla oli vielä ´vanhanaikainen´ pankkikortti niin saatoin maksaa ostokseni. KOM-teatterissa Saision ja Packalénin esittämä osakokonaisuus Odotus-esityksestä oli loistava. He seisoivat näyttämöllä yleisöön päin lämmitellen n. 10 min kun ihmiset asettuivat paikoilleen ja tervehtivät tuttujaan. Esityksen teksti oli tuoetettu siten, että ohjaaja Junkkaala oli haastatellut näyttelijöitään heidän omasta elämästään ja siitä koonnut + improvisaatioiden kautta kehittänyt esityksen. Olen iloinen, että opiskelijaliput KOM:iin olivat 13-15€. Kesän aikana näkemissäni harrastajateattereiden mainoksissa liput ovat olleet 10€ ja mielestäni kalliit. Komissa on kaksi esitystä nyt syksyllä joista olen kiinnostunut: Kalavale ja Kaikki isäni hotellit. Toinen minua kiinnostava teatteri on Ryhmäteatteri, mutta siellä ei ole minua niin paljon kiinnostavia esityksä. Syyskuu - joulukuu budjettiini mahtuu 2 n. 15 €:n arvoista näytelmää.

Ennen KOM-teatteria kävin Rikhardinkadun kirjastossa ja ostin pojalle sopivan kokoisen Muumikirjan. Ja lainasin Babar-DVD:n, mutta kuinka ollakaan vasta kotona tajusin, että meillä on jo katsottu se DVD. Forumin Alepasta minun oli pakko ostaa energiajuomaa, jotta jaksoin koko illan. Normaalisti menen nukkumaan klo 21-22 ja nyt piti jaksaa vielä pitkälti siitä eteenpäin. Ostin myös Rainbown herkullisia jogurttirusinoita. Kuuntelin Suomalaisessa kirjakaupassa Jaska Filppulan haastattelua ja Kolmen sepän patsaalla afrikkalaisten esittämää musiikkia. Sen jälkeen lähdin metrolla Kalasataman pysäkille ja Suvilahteen Runoraadin kuvauksiin. Ohjelma oli erilainen kuin mitä tv:stä katsottuna olisi ollut. Minulla oli hiukkasen liian vähän päälläni, mutta en kuitenkaan pahasti palellut. Runoraadin jälkeen eksyin Poetry connection slamin pitopaikalle ja se oli todella mielenkiintoista. Ne nuoret olivat taitavia ja heissä oli esiintymisen paloa. Toisaalta sitten tuli mieleen ajatus, että miten opettajana voi nähdä ´oudoista´ oppilaista (itsekin nuorena kuuluin ihan samaan viiteryhmään) ne joiden persoonallisuuden kehitys vie eteenpäin niistä, jotka ovat potentiaalisia koulukiusattuja ampujia. Jonkun pitäisi tutkia mistä ne järkyttävät tragediat johtuvat. Psykologi ja sosiologi selittämään johonkin tutkiimusohjelmaan. Kyllähän tämänkin slamin esiintyjät syövereitä teksteillään luotasivat. Kotona olin vähän puolen yön jälkeen. Virkistyneenä ja uudistuneena.