Kasvoissa tietoisuuden aktin kohde ylittää tietoisuuden rajat eikä toisen puheessa siten ole kysymys sokraattisesta mieleenpalauttamisesta vaan opettamisesta, jossa Toinen avaa subjektille suhteen transsendenttiin. (Jokinen, 97) [kirjan nimi oli kai Tietämättömyyden etiikka].

Tätä ainakin minä saan lueskella muutaman kerran läpi, että tavoittaisin sen, mitä siinä tarkoitetaan. Se mikä herättää mielenkiinnon on, että opettamisessa Toinen avaa subjektille suhteen transsendenttiin.

(huokaisee ja lähtee etsimään sitä kirjastoa. Kun yrittää ymmärtää filosofista kirjain-sana matematiikkaa pitää välillä tehdä jotain konkreettista ja tavallista. Nuorenakin sitä ajatteli, että FILOSOFIA ON PARASTA HUUMETTA.)

Eiköhän tästä gradusta selvitä, vaikka tämä on aikamoista vuoristorataa. Ensin tuntuu, että ymmärtää ja sitten että ei ymmärrä. Ja sitten pitää ankkureina noita lauseita joita on lähdekirjallisuudesta napannut. Se on sieltä ja minulla ei ole mitään vastuuta niiden sisällöstä.