Kävin tänään lääkärillä psyk.polilla. Edellisellä kerralla lääkäri vaikutti mielestäni mielenkiintoisemmalta kuin Ben Furman. Tällä kertaa jäin itsekseni pohtimaan että kuinkahan paljon viinin kera tämä lääkäri kotonaan rentoutuu. Itse rentoudun viinin kera vain kirkossa - siellä voisi valita alkoholittoman viinin, mutta en minä niin tiukka ole. Ja sehän on Jeesuksen veri - tai niin ainakin katolilaiset (jos oikein peruskoulun uskontotunneilta muistan) uskovat ja aviomieheni on katolilainen. Herra Awuiba - tai siis oikeasti EI, kirjaimet vain ovat hieman eri järjestyksessä. Tuo Awuiba on mielestäni kauniinpi nimi - tänään mies oli sitten vienyt nimenmuutoskirjeen maistraattiin. Jää paha maku hampankoloon, mutta AINOA (**) lohtu tässä on se, että MIEHEN RAKAS ÄITI vielä joku päivä kun tapaamme - siis minä "my-mother-in-law" eikä "your-son´s-wife!" - hän ymmärtää, miten TÄRKEÄ tämä Timoteus - nimi olisi ollut, Raamatusta - ja äiti uskovainen ihminen. Muuten perhana soikoo olisi kiva olla perhe Awuiba. Awu Iba. Sehän on kuin ihmisen nimi. Eikö? Juoksisiko se Afrikan arolla....

Itäkeskuksen Lidlissä katsoin lääkärin jälkeen alkoholittomia oluita 49 snt, mutta ei tee mieli. Kassajonossa ihmettelin tupakkatoppia katsoessa, että miten se on joskus ollut muka niin cool polttaat tupakkaa. Loppu tuli 1993 uudenvuoden aattona. Nyt on 2009 AD. En jaksa laskea, kuinka monta vuotta olen ollut polttamatta.

 

(**) myös kansallis-eepoksessamme Kalev´ ala:ssa (siis Kalev ala - hmm. Kaaleen vala on - tehän tiedätte, mustalainen sanoo valkolaisesta, se on kaalee (olihan se  näin päin?) tai sitte_  Ka´ velkala - hmm. (ja hyrisee hymystä:)