Eilen pelasin lähikioskin koneen antamilla numeroilla lottoa ja sain 4 oikein. Rahana se tekee 11.80€. Sillä rahalla ostan uuden muumimukin. Hemulin. En lottoa joka viikko ja useimmiten otan koneen arpoman rivin. Aviomieheni lottoaa mieluummin ryhmälottoa, kun siinä on niin monta riviä. Kaksi kertaa on tapahtunut niin, että hän on ostettuaan loton tarkistanut siitä edellisen viikon rivit - ja siellä on ollut kaksi kertaa 6 oikein! Mutta kun sitä voittoa on jakamassa 10 ihmistä niin voittokaan ei niin hirveän suuri olisi ollut.

Kävin kirkossa. Oli ihanaa käydä siellä pitkästä aikaa. Eniten nautin ehtoollisesta ja kirkkokahveista. Joskus tulee asioita mieleen, mutta tällä kerralla vain laiskasti kuuntelin puheet ja saarnan. Laulaminen on ihan mahdotonta kirkossa. Vetelen virsiä oktaavin alempaa kuin muut. Jos yrittää oikeasta sävellajista niin ääni särisee ja särkyy. Menin ja tulin pyörällä ja siihen meni n. 15 minuuttia. Väkeä oli kyllä todella vähän.

Lapseni kertoo joskus tykkäävänsä minusta - johon minä, että minä RAKASTAN häntä. Sitten taas jos menee sukset ristiiin, hän ilmoittaa että nimenomaan EI TYKKÄÄ minusta. Enemmän tulee kuitenkin näitä "tykkään" ilmoituksia kuin "en tykkää". On hän antanut myös sellaisia ilmoituksia, että äiti on paha. Yleensä syynä että hän ei pääse tekemään jotain (ulos?) tai että hän ei saa haluamaansa suklaata tai muuta namia. Viimeaikoinen tullut tapa pistää kieltä hieman ulos ja sitten pärryyttää sitä - siis äärimmäinen epäkunnioituksen osoitus on ollut aika hauska minun mielestä. Erehdyin itse tekemään saman pojalle ja hän ilmoitti heti, että äiti sylki häntä päin, vaikka ei varmasti mennyt sylkeä hänen naamalleen Mitä sitä sitten muuta kuin ottaa lapsi halausotteeseen ja ilmoittaa  että ei äiti IKINÄ sylkisi niin suloista poikaa päin. Ja sopuunhan sitä aina päästään. Mutta mikään ei ole niin suloista kuin nyytiäinen kun hän kertoo tykkäävänsä minusta. Ah.