Ryhdyimme siis teatteriryhmän kanssa miettimään mistä hakea nyytiäiselle hoitopaikkaa siksi ajaksi, kun meillä teatteriesitys, kun mies ilmoitti, että hän ei siihen vahtimispuuhaan ryhdy. Eräs meistä, entinen, eläkkeellä oleva tanssija sanoi, että taiteilijatalossa jossa hän asuu asuu myös monta lapsiperhettä. Kannattaa tehdä ilmoitus ja odottaa jos joku ryhtyy vahtimaan pientä, lähes 4 vuotiasta lastani. Kävin ostamassa tulostimeeni mustepatruunan, mutta se ei suostunut toimimaan yhdessä tulostimen kanssa. Ajattelin siis,että täytyy käydä tulostamassa ilmoitus sitten kirjastossa. Arvatkaa vaan kuinka kurja olo minulla oli,että pitäisi antaa nyytiäinen vieraaseen perheeseen. Hirveä epävarmuus.MUTTA: sitten aviomieheni ilmoittikin, että kyllä hän kotona on nyytiäisen kanssa ne päivät. LISÄKSI: aviomies sanoi eilen, että kun tulen takaisin kotiin harjotuksista minun pitää pestä astiat. Neuvottelin, että ei kun sitten seuraavana päivänä. Ja pah! Mies oli itse pessyt astiat kotona ollessaan -ja tehnyt minullekin asti paistettuja banaaneja.