Suurin murhe tässä juuri nyt on se, että kirkon näytelmästä, jota olin mukana tekemässä on tulossa uudet esitykset tälle keväälle. Pääsiäsen aikaan äitini voi tulla Helsinkiin ja pitää huolta mussusta. Mutta sitä ennen on 3 esitystä enkä ole varma suostuuko mies pitämään silloin huolta mussusta, ennen oletettavasti tulevaa Afrikan matkaansa. Tänään soitti yksi näyttelijä ja oli sitä mieltä, että meidän kuuluisi saada rahapalkkio. Ja olen ihan samaa mieltä. Seuraava kokoontuminen on ehkä helmikuussa. Lisäksi noiden kolmen päivän lisäksi on harjoittelukokoontumiset n. 5 päivää. En tiedä, pitääkö minun kieltäytyä vai ei. Tahtoisin olla mukana sen takia, jos on esitys kirkkopäivillä. Ei auta kuin pistää kädet ristiin ja toivoa, että kaikki menisi hyvin. Jos on liian paljon tekemistä, minulle tulee mania.

Olen alkanut lukemaan Päivi Alasalmen Koirapäinen pyöveli - kirjaa. Samaan aikaan hauska ja hyvin kirjoitettu.

Mussu nukahti jo vähän ennen klo 20 maitopullon kanssa sohvalle. Kävimme Vuosaaren K-citymarketissa josta olisin ostanut halpaa karjalanpaistia, mutta se oli loppu ja lisää tulossa illalla. Just niin. Tullessa mussu valitti meidän talon kulmalla, että ei enää jaksa kävellä. Meillä ei ollut mukana lastenrattaita eikä pulkkaa, koska menimme ostoskeskukseen ja ulkona oli sohjolunta. Pienen itkun jälkeen sitä päästiin kotiin. MInulla oli selässä n. 7 kg:n reppu (maitoa ja hedelmiä) joten en voinut siitä syystä kantaa mussua sylissä. Liian raskasta.