Taidan sittenkin jättää sen kirkon perheneuvontakortin käyttämättä huomenna. Otan vain esiin avioeropaperit (jotka mies jo postissa sai kun ne lähetin) ja lastenvalvojan luona käymisen. Sittenpähän meillä on aikaa 6 kk selvittää asioitamme, jos niissä jotain korjattavaa enää on. Laiska ja hullu nainen lähtee mieluusti liitosta pois. Mies vain koetti korostaa sitä, miten hyvä mies hän on kun ei ole käynyt missään discoissa eikä hänellä ole (suomalaisia?) naisia.

Turvakodille tullessa kun nousimme portaita kuului keittiöstä jossa ovi oli auki musiikkia. Koetin kuunnella ostoksia kantaessani, että onko se CMX. Jokin laulajan äänenvärissä oli samaa. Keittiössä oli keittäjänainen ja kysyin häneltä siitä musiikista. Sanoi, että hänellä on se kappale puhelimessa soittoäänenä. Oli Olli Lindholmin "Rakkaus on lumivalkoinen" kappale. Kun oli sanonut mikä biisi niin itsekin kuulin ja sain selvän sanoista. Lindholmia ja Yötä en enää fanita, koska tuon kyseisin biisin sanat menevät:"vaikkei ole Jumalaa" - ja itse uskon toisin.
Jean d´ARC/ANAïs nin. Niin se menee. Rautatieaseman viereltä otin JEESUS - lappusen:"JEESUS on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on" - Siiloan puhelinhartaus puh.no on ja osoitte: www.siiloan.com. Uskon, mutta samalla myös etsin ja ihmettelen. Kokoukset ovat Tokoin rannassa. Kaikin puolin kiinnostavaa, mutta en sinne pääse. En ehkä olisi onnellinen ihminen silloinkaan vaikka mies "olisi käytössäni" ja voisi katsoa poikaa sen ajan kun olen poissa. MInun poikaani joka tahtoo papiksi. Ei en niin. Mutta olen ÄÄRETTÖMÄN ONNELLINEN siksi, että kun olen lasten läsnäollessa laulanut IHAN OMIA (impro)lauluja niin he ovat laulaneet samoja lauluja minulle takasiin vaikka en ole käskenyt tai pyytänyt. Musiikkinumeroni ei ole turhan takia ollut peruskoulun ajan 10. Musiikkilukiokaan ei ole turhaan tullut läpikäydyksi, vaikka lahjakkuuteni oli kaukana heidän lahjoistaan, jotka pääsivät ja menivät opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Ja minä vain ajattelin, että Teatterikorkeakouluun (TEAK) pitäisi päästä ja näyttelijäksi. Joskin näyttämötyönlinjalla kiinnostuin kirjoittamisesta enemmän kun meillä oli 40 h luovaa kirjoittamista.

Siis on surullista kyllä, että elämäntilanteeni nyt on tässä kuin se on.