Oliko tuossa "Kalevalan avaimet" - kirjan unohtamisessa - sen tuomisen unohtamisessa siis kysymys alkavasta dementiasta (ikä 66X) vai (kuin bussinumero) vai siitä, että äidilläni on (edelleen) oikeassa olemisen tarve. Siis halu sanoa mitä minä saan ja mitä minä en saa tehdä. //Se sitten nähdään jatkossa (T-PAITA: CRAZY WOMEN DON´T GET MEN" ??? hinta, n. 14 €....valkoinen, musta maksaa enemmän, osoitteesta: http://www.vistaprint.fi/gallery/IAwAAAABAAAAAAA=/lyhythihainen.aspx?rd=22&GNF=0&GP=8%2f15%2f2011+12%3a21%3a13+AM&GPS=2154593676&GNF=1&GPLSID= , vaikka ensisijaisesti ajattelin sen olevan theétre paita - ja paketti vaan Arabian (Ei Helsingin huom.!!) suuntaan. Anttilasta katselin WAR IS OVER jääkaappimagneettia, ajattelin että teatteriryhmäni saisi ostaa minulle John Lennon Imagine, koska se oli näytelmässämme. Anttilasta saatiin Krisulle (kerroin yöllä risupojasta, olemme siirtyneet äänikirjoista improvisoituihin ääneen kerrottuihin tarinoihin joita on ihana kertoa. Tulee olo kuin kirjoittaisi tarinaa. ) Skeleton eli siis toi toi toi (näinkö päin nyt? Etten muista suomenkielistä sanaa vaan engl.) luurankojuliste oli myös Anttilassa, hinta 9,99 € mutta en vielä ostanut. Voin elää yli varojeni. Voin ostaa liikaa tavaroita. -- jäikö se kesken? Kristian sai kaipaamansa Liisa ihmemaassa dvd:n. Veti hirveet raivarit kun se piti palautta kirjastoon ja nyt tahtoi mieluummin sen kuin 6 dvd:n Peppi - boxin. Itkua oli myös kun delfiinille (minä sanoin "Defa" {default, en tiedä merkitystä], CH sanoo: kukkka. ) piti saada lastenrattaat. Törmäsimme entiseen aviomieheeni, tai siis hän näki minut ja ero on "selvä" (kuinka vihaan tuota sanaa?)(ja miksi) tammikuussa - mies meni kanssamme takaisin kauppaan Anttilaan ja lupasi ostaa rattaat huomenna. MInä ajattelin että rattaat voisivat olla koottuna varastossa, mutta kun kaupassa näin ne, niin tajusin, että ne voivat vielä olla siellä, kasattuna. Saa nähdä muistaako mies ne huomenna ostaa ja meille toimittaa. Minulla olisi pitänyt olla 10€ että ne olisi voitu ostaa heti. Minulla oli kyllä seteli mutta en antanut sitä, koska muistin äitini sanat - ei enää raha-asioita pitä sotkea ja mies ei reagoinut siihen, että hänen olisi sitten pitänyt maksaa 10 euroa lisää siihen 285 €, jonka hän on velkaa minulle.