Sitä kai se isäni 72 v. muistelee - jos muistelee (muiden asioiden ohessa) millainen lapsena olin. Sillä hän on kyllä rakastanut minua. Millaista se sitten on ollut tulla vankialsta (kuritushuone) takaisin omaan kotikaupunkiiinssa, jossa hänen isäns oli kansakoulunopettaja. (pistettiin kuva vaatekaapin oveen, sisäpuolelle, jonkun Hesarissa olleen Aku Ankka - mainoksen päälle --- Krisu tarinassa, Krisulla on Jeesuksen kuva Rock-julisteen alla seinällä, kun äiti päättää että pojan pitää perustaa Bändi. Isälle tämä "Amerikhaan", sanoi Amer Khan.... ehkä ajattelisi että tässä on mukana nyt KORKEAMMAT VOIMAT (koska hän sanoo olevansa agnostikko. minäkin olisin, jos se merkitsisis sitä että uskoo eikä tahdo "merkkejä") pelissä mukana. Ja kun ammatti vielä kerroittaisiin, niin se olisi myytyä miestä.

Voi, minä muistan lapsuuteni kirjaston. Vanhemmilla oli töitä tehtävänä, yritys jota pyörittää niin minä pääsin auton kyydissä ja kirjastoon. Minä aloitin työnteon 13 vuotiaana. Äidin apuna. Myymässä. Tekemässä ruokia. Varomassa rasvaa. Kuumassa kesägrillissä. Te muut grillailette omissa grillissä, meillä ei koskaan. Te muut piditte kesälomia, meillä ei koskaan. Meillä kesäteatteri ja Paavo Liski. Nyt siellä on Sotka Bomban vieressä, kylpylä.Juhannuksena joskus työillan jälkeen vielä ennen unentuloa näkee tekevänsä makkaraperunoita. Antavansa lihapiirakan kahdella nakilla sille omalle ihastukselleen, joka ei sitten kuitenkaan välitä. Joka ei välittäisi siitä, että sitä sattuu ihmisenä olevansa vähän erilainen. Ei pelkästään siksi että pukeutuu rokkivaatteisiin ja mustaan ja lukee filosofian kirjoja jo peruskoulun yläluokikka koulun käytävässä. Pyytää välillä anteeksi sitä että on olemassa, koska on TAAS helvetti päällä. Ja pahempaakin. Ja nyt 40 v on "On The Road Trip With Bible, cause it´s an amazing story." ja on "On The Road Trip with someone...." - ja muistaa taas tarinan, josta tämä seuraava epidosi elämässäni sai alkunsa. Muistaa koska ei käytä alkoholia.

Eilen illalla oli todella huolissani, kun en löytänyt muistitikkua, jossa gradu on. En menettänyt malttiani (en saa koskaan menettää malttia, koska olen kaksisuuntainen - mikä on ihan helvtin huono nimike, koska mielialoilla EI OLE KAHTA SUUNTAA, vaan sillä VIREYSTILALLA on) ja löysin sitten sen muistitikun toisesta laukusta. En myöskään menettänyt malttia siksi, että pystyn aina luomaan tekstin uudelleen, koska olen armaan Levinasin niin hyvin sisäistänyt. Mutta ah kuinka kaipaan (Adeelin ja Am**n  lisäksi) Platonia, Descartesia, Sokratesta, Spinzaa (erityisesti - niin vaikea teksti kun on!) -- ah, filosofia on ihanaa!

Entä tämÄ
Lupasin taivaan
lupasin maa
jos itkeä osaan
jos lintu viereeni saan.

taa taivaan Lintu lentää, ei Jumalasta tiedä sentään
se mitään eikö pelkää
se poikani on
ei koskaan ole hän toivoton
ei onneton
ei rakkaudeton
sillä tehtävä on hyvä

hymy hellä pyhä.
"Pyh hän on..." sanoo nainen
ja tiedän kyllä millainen
olen sinun nyt
Olen sinusta syntynyt
sanasta täyttynyt
On tehtävä nyt
pyhä lyhyt.