Minun mielestäni minulle oikea tie ei ole ihmissuhde, jossa joudun pakosta menemään terapiaan, jotta voisin sen ihmissuhteen säilyttää. Se nimittäin näyttäisi olevan tulossa. Newsweekissä oli juttu Afrikan noidista, mutta en ostanut sitä, enkä päässyt lukemaan, koska Kaisaniemen R-kioskin pitäjä tuli sanomaan, että ne lehdet eivät ole ilmaisia. Enkä tiedä, mihin kirjastoon tuo lehti tulee.

Olen oppinut tuntemaan sairauteni aika hyvin. Mieliala ("mind-ground" - joka käsitteenä on JÄRJETÖN ja OMA KEKSIMÄNI) muutokset satuttavat eniten toisia ihmisiä - senhän opin kantapään kautta omalta isältäni jolla oli tämä sama bipolaarisuus. Vangista paikallislehden tunnustamaksi taiteilijaksi pienellä paikkakunnalla - no päätoimittaja oli vähän aikaa paras kaveri ja työpaikka oli ollut myös uskovaisen miehen omistamassa MAINOSTOIMISTOSSA. Helsingissä hän oli ollut Crazy-Ipi-Steissillä, minä tyttärensä Crazy-Iza. VOI VELJET MITÄ MINÄ PYSTYISIN TEKEMÄÄN JOS HALUAISIN. Sovitaan, että murhan suunnittelut ja toteutukset jäävät vain kirjallisuuteen. Jos en varo ja jätän lääkkeeni ottamatta, niin yhtenä viikkona olen TAIVAISSA suunnitelmieni ja luovuuteni kanssa - ja seuraavana viikkona on edessä helvetti. Päivänä Ö minä rakasta ja päivänä X olen varma, että sen miehen rakkaus ei riitä minulle. Ei, en minä toista miestä ole etsimässä (sellainenhan minulla jo on varalla - ystävästä ei elämäntoveriksi, mutta rakastajaksi...) - minä vain olen niin rikki. Tarvittaisiin "aviomiehen" lisäksi terapeutti. Mutta ei : minä jo nuorena onnettomana grillimyyjänä luin rohkaisevia selviytymistarinoita Me Naiset lehdestä. (Kerran n. 80 v. nainen tilasi minulta Me Naiset lehden, minulle tuli huono omatunto - ah jos joskus kuulisi tarinan, kuinka asiakas tilaa lehdenmyyjälle lehden - ei käy, ollaan jahdattua porukkaa) Teini-ikäisenä minulla kangasti silmissä TEATTERIKORKEAKOULU, nyt minulla kangastaa silmissä EDUSKUNTATALO. En lähde leikkimään nimellä AMER SUHAIL KHAN --> a*mersu*hail*khan. ja äkkiä kirjoitusvirhe kuten siihen Yle-uutisten nettiuutiseen - Hail=Heil. Yellä puhuttiin VATIOVARAINMINISTERISTÄ. Näin, vaikka pieni oli teksti ihanassa lelussani, uudessa kännykässä.

Kävin elokuvissa. Pientä raajarikkoa kutsuttiin nimellä PUNK. Muslimimiehellä oli TATUOINTI. Oli kyse muslimien ja kristittyjen välisestä ristiriidasta jossain päin Lähi-Itää. Kristityt ja musliminaiset erotti pukeutuminen ja risti kaulalla. Klisee: risti murtui, Neitsyt maria patsas hajosi. Alkutanssi oli todella hyvä, naiset mustissa ja niiden miesten kuvat mukana. Ei ollenkaan Bollywoodia vaikka esittelylappu uhkasi. Vähän jäi epäselväksi, että oliko venäläinen englantia murtaen puhuva nainen huora vai ei. Englantia osasi nainen ei mies.  Eräs vanha nainen taisi olla sekä muslimi että kristitty ja käväisi transsissa. Tekijöiden joukossa oli joku, jonka nimi oli OSTA. Musiikki oli kaunista, sitä voin kuunnella lisää. Minua ei kiinnosta niinkään arabikulttuuri kuin arabipolitiikka. Tai muslimipolitiikka.

JA SITTEN KUN MINÄ LUEN PUHELIMELTANI BBC-UUTISET, MINÄ JÄLLEEN RAKASTAN.

Ja olimmehan me CH:n kanssa kylässä paikassa, jossa oli paljon uskonnollisia esineitä. CH unohti Liisa ihmemaassa dvd:n sinne. Ja minä siis sieltä pääsin elokuviin, kun CH oli "hoidossa". Illalla kun mentiin nukkumaan, minä ehdin sanoa CH:lle vain, että PYHÄ JOKI, (pyhä jokin ei kuulosta oikealta, koska pyhä ei koskaan pitäisi tai saisi olla esine. Tähän saumaan sopisi kehitellä vain jokin jonkun scifitarinan [vieraspaikassa törmäsin esineeseen, jossa luki Science fiction jotain, ja myös kustannussopimus jollaista en ole koskaan ennen nähnyt. Kiusallisen vähän suuresta työstä. Löysin kun jotain etsin] juoni, jossa joku rotu keksii itselleen uskonnollisen symbolin - tähän voisi sopia Spinoza, mutta en ole varma miten. Luonto ja jumaluus ehkä.

Minun yöpaitani, valkoinen tuoksuu nyt kyläpaikalta, mikä on oikein hyvä asia.