Ikuiset aikuiset / itkuiset aikuiset / (sotkuiset aikuiset).

Nukuin kotipalvelun käynnin jälkeen ja nyt olen lukenut uutisa androidilta. Keittiössä on tuo kirjaston vaihtolaarista tullut kirja NÄIN MEISÄ TULI KANSANEDUSTAJIA. Minä pidin koulusta ja opiskelusta. Varsinkin historiasta yläasteen aikana ja psykologiasta lukiossa.

Mutta mitä nyt sanoisin Mozbachille:"FUTURE WITHOUT YOU WOULDN´T BE MINE". Jotain outoa tuo lause pitää sisällään - ja siivoamisen jälkeen istuin sohvalla katsellen ikkunasta ulos, että ei tässä voi mitään nyt haaveila. Tämä on se yhteikunta jossa elän ja tämä se kulttuuri jota voin kiittaa kritisoista. Kritioista, esim."selvä" sana - humalahakuisuus kirjoitettu jo kieleen.

Tämä osuu ytimeen. Se on Alangon "Rakkaus on ruma sana". Mutta koska se on niin osuva pitää itse muuttua hieman. Nuorison "kylmä" kun ne sanoo "kyl´ mä" - "kyllä mä". Kun sitten CH:n kanssa päästään siihen murrosikään, niin voi muistaa, että käyttäytymisessä silloin ei ole nykyhetkestä vaan mitä ne/se sitten aikuisena tekee. Pohja luodaan silloin, sanon minä.  Eilen CH teki laulurunoja Buddha-asennossa keittiön pöydän päällä ja minä kuvasin niitä androidilla. Etsi inspiraatiota mm. ympäristön esineistä, oli pukeutunut kahteen huiviini kuin pikkuinen afrikkalaien, mutta sanoi olevansa prinsessa.

Näitähän tämä vuodatus on täynnä. Päiviä. Nyt vielä puut tanssivat ja soivat kun niihin tulee tuuli. Tämä on harvinaisen suomalainen päivä. Minun tulee hyvä olla, kun luen ja kuulen uutisia. Ja arvostan niiden tekijöitä. Kyse on yhteiskunnasta ja historiasta. Eräälle uutisten tekijälle (Yle) annoin sosiologian muistiinpanoni. Varmaan minä sitten kävin sosiologian pääsykokeissa Helsingin yliopistoon 1991. Nyt siitä on ainaopinnot tehty Itä-Suomen yliopistoon. Johonkin kirjoitin vahingoossa, että ITÄ-KARJALAN. Se on PAHASTI sanottu:"Meidän Itä-Karjalamme" hra Medvedev. Minä en ymmärrä mikä poru yhdetä maapläntistä voi tulla. Sitä kyllä suren, että ihmiset joutuivat lähtemään kodeistaan.

Katson Helsingin tuomikirkkoa ja näen että on aika lähteä hakemaan CH:tä. Saamme kaupasta tiskiharjan, pesuainetta, kahvia ja uuden pelin joka maksaa vain 4,95€ - tunnista toinen. Olen siirtynyt käyttämään jo villasukkia vaikka aluskalsareita minulla ei olekaan. Minulle tarjottiin puhelimessa Me Naiset lehteä, mutta en ota sitä. Paistaa aurinko ihanasti. Pistän päähäni aurinkolasit. Tänään lapsuuden varjot ovat vähän kauempana, enkä ole joutunut menemään mielisairaalaan elämääni miettimään.

1)

jos minä voisin ja saisin,
niin kyllä minä osaisin

2)

jos minä voisin ja osaisin
niin kyllä minä uskaltaisin

etc.