Lauantai. Aviomies kävi meillä kotona, riisui itsensä alushoususilleen ja kävi CH:n kanssa suihkussa - leikkasi hiukset ja sen jälkeen hänelle piti täyttää toimeentulohakemus, että kaikki palkkarahat eivät menisi vuokraan. Onneksi hän lähti sen jälkeen takaisin omaan kotiinsa. Sai minulta mukaansa yhden ikkunaverhon asuntonsa ikkunaan. CH:n kummitädin opiskelijasolun entiset. Siis jostain 70-luvulta. Mies ei maininnut mitään banaanikärpäsistä, joita oli keittiöön ilmestynyt, vaikka olen biojätteet tyhjentänyt ihan asiallisesti.

Tehtiin inventaario CH:n huoneen leluista. Yllättävän harva lelu joutui vaatekaapin mustaan jätesäkkiin vaan suurimmalla osalla on tarkoitus leikkiä. Yksi laatikko jäi vielä inventoimatta, mutta sen kimppuun käymme huomenna. Kaikki asiat joita oli tarkoitus tänään tehdä tuli tehtyä. Vielä pyykkikone pyörimään. Ruoka uuniin - porsasvartaita maistellaan, huomiseksi on todella halpaa lohta. Kukkien kastelusta huolehdimme yhdessä, minä vahdin, että palmu ja saniainen eivät saa liikaa vettä. Sitten kun mennään viikoksi mummolaan nyt syksyllä niin annetaan kukat naapurin Arian kotiin, siellä on jo ennestään paljon kukkia, olen ovenraosta kurkkinut. Sisällä en ole käynyt, ,vaikka CH muutamankin kerran on itkenyt, että hän tahtoo minut mukaansa.

Men free zone tämä minun kotini, vai onko? Onhan minulla netti.
Konneveden leipä on vielä keittiössä, en raaski heittää sitä pois kun siinä on niitä nuotinkuvia kaksi. En edes tiedä missä voisin syöttää sen linnuille. Villi veikkaus, että se kahden kuukauden kuluttua on siinä kunnossa että se ON heitettävä pois.
Voisin harmitella, että miksi ei silloin vielä ollut nettiä, kun minä olin 15 - vuotias? Silloin oli kodissani ollut lankapuhelin n. 2 vuotta ja oli "senssilinjat" joille soittelemalla saattoi keskustella toisten ihmisten kanssa. Se oli henkireikä, kun muuten asui pienessä kaupungissa... jos ette ole asuneet pienessä kaupungissa, niin ette tiedä millaista se on.

Nyt muistini pätkii, en tiedä kerroinko jo €-merkistä, joka euron talossa olisi ollut myytävänä? Aviomiehellänihän oli $-merkki kaulassa kun näin hänet Joensuun kävelykadulla Seppälän kohdalla toisen kerran. Ehkä kuitenkin Liberian dollari kuin Amerikan dollari. Hän näytti minulle mukaansa jäänyttä Liberian dollareita kun olimme jo yhdessä. Ja sitten oli se Liberian ajokortti kun hän kertoi oikean nimensä (ettei ollutkaan mikään "Bobby", kuten oli kadulla esitellyt itsensä). Joten kyllä hän Liberiasta on, vaikka sitä on epäilty. Mutta tuo € merkki. Se oli siltikin vähän liian "too much for me" vaikka olen itsekseni miettinyt, että sellainen sopisi minulle, koska onhan tuo € vähän kuin E joka on etunimeni ensimmäinen kirjain. Sitä siinä korussa piteli pääkallo (sekin vielä). Mutta kun ihminen on 40 eikä 20 niin jossain menee raja. Ja tällä kertaa se meni tässä. Tuntuu vähän surulliselta ajatella että sitten kun muutetaan täältä Rastilasta joskus pois niin sitten ei ole aviomies muuttamassa meitä pois - ellei ole? Minä autan häntä hän auttaa minua? Yhtälössä ei ole vielä muuttujana sitä, että jos minä joskus vielä tapaan uuden miehen - tässä vaiheessa eroahan sitä ei SAA olla sellaista. Ostin Kirjatorilta kirjat jotka vaikuttivat kiinnostavilta: Philippe Brenot: Masturbaation ylistys (Sartre, Proust, Rousseau) [2€] ja Darian Leader: Ikuisesti sinun? Parisuhdeopas ihmisille, jotka vihaavat parisuhdeoppiata [4,65]. Toisen on kirjoittanut psykiatri ja antropologi ja toisen psykoanalyytikko. Kirjat menevät kirjapinoon jota mieluusti joskus lukisin, mutta tuntuu että kaikki aika menee CH:n kanssa olemiseen tai netissä. Nettiä pitäisi vähentää, välillä oikein aihdistaa odottaa virtojen avautumista.

Löysin puhelimen suojataskun (joka maksoi 17,90 € eli oli kallis, mutta oli pakko ostaa suojauksen vuoksi) joka oli pudonnut lipaston ja seinän väliin. Ikeasta ei löytynyt yhtään hyvää kirjahyllyä, sellaisen tarvitsisin. Televisiossa joku nainen ketkuttelee itseään discobiitin tahdissa, mitäänsanomattomat englanninkieliset sanat. Siirryn keittiön puolelle. Osaan tehdä ruokaa, pika sellaista mieluiten. Sellaista joka kelpaa minullle, mutta joku toinen voisi osata kertoa, että miten siitä saisi maistuvampaa. Kanavanvaihto auttoi, sieltä tulee tiedekanava. Pulu nokkii seinää ja kaksi tiedemiestä katsoo sitä. Teeman dokumentti vaikuttaa sopivantasoiselta minulle. Kun etsin googlella tietoa vireystilan säätelystä ja vireystilan säätelyhäiriöstä niin eksyin Duodecimin sivuille ja ymmärsin jonkun verran. Minullahan on se, vireystilan säätelyhäiriö johon liittyy mielialan vaihteluita. Vielä en itrospektiossa (itsetarkkailu?) ole päässyt niin pitkälle, että pystyisin erottamaan tunteen ja mielialan. Voiko niitä edes?