Minusta uskonto alkaa siitä hetkestä, jolloin ihminen tajuaa ja oivaltaa, että maailmassa on jotain muutakin kuin hän itse, hänen itsekkäät halunsa ja toiveensa ja tarpeensa. Monet noista edellä mainituista on opittu lapsuudessa. Mutta että on jotain jota ihminen ei voi hallita. Jotain "jumalallista" - ja vääränlainen uskonnollisuus menee siihen, että sitä itsen ulkopuolista halutaan hallita uskonnollisella "mumble-jumblella" hallita, ettei pelota niin paljon. Kristillinen usko lähtee siitä, että tajuaa miten paljon pahaa on tehty, on syntinen - eikä ole muuta mahdollisuutta kuin olla syntinen, paitsi: Jumala amossaan pelastaa, omin voimin siihen ei pysty - hyvyyteen. Jumalan yhteydessä ehkä. Mutta on se kurja olotila huomata oma syntisyys. 15 vuotiaana sitä ei vielä tajunnut, kun oli idealisti ja ajatteli, että hyväähän minä vain tarkoitan.

Eilen olin kaksin CH:n kanssa eikä mozbach ollut online. Ja mitä tein minä? Etämorsiamena minun olisi ehdottomasti pitänyt SIIVOTA asuntoa, kun OIKEAT NAISET tekevät. Vaan minä? Menin mirciin keskustelemaan kun suomalainen chat oli tylsä enkä halunnut olla yksin. Kaikki myyntityössä olevat ihmiset näyttävät ihmisenä olevan saastaa - tai miten sen sanoisi. Uskon löytäneeni sen ainoan n. 1 / 100:sta hyvän DECENT miehen saaliikseni, joka ei edes ole TYLSÄ. Vai 1 / 1000? Toivon, että tulevaisuus todentaa tämän hypoteesin todeksi. Pistin mozbachin offline viesteihin, että olin mircissä koska a) Suomen chatissa tylsä, b) en tahtonut olla yksin. Ja sitten ihmettelin, että kuinka on mahdollista, että minä löysin hänet sieltä. 

Eli, talo on vähän "hajalla" (ei todellakaan siitiä, mutta kaaosasteikolla 1 - 10 tekisi mieli sanoa, että 8 koska siisteyskäsitys muuttunut kotiavun jälkeen, mutta oikeasti 4 ehkä jopa vaan 2. Paitsi makuuhuone, siellä on paperit nyt vähän hajalla lattialla.).

Eilen söin ihania lämpimiä katkarapujuustoleipiä, joissa oli paseerattua tomaattia. CH nukahti sohvalle pää minun sylissä kun katsoi Pipsa possu dvd:tä. Sitten katsoin hetken Vares - elokuvaa joka väliin vaikutti mielenkiintoiselta, mutta sitten tylsältä verrattuna mozbachin elämään --- siis että ei "leikisti" vaan "oikeesti". Näyttelijäntyötä olisi voinut seurata Vareksessa (tää ei kai ollut se, johon käsiksen oli tehnyt se Playboy malli) - mutta a) se, että jokin tuntuu yksinkertaiselta tai tylsältä on yksi hypomanian oire! (eikö olekin kurjaa!) b) väsymys oli käsinkosketeltava, joten en uskaltanut riskeerata, että kadotan unen ja joudun sitä myötä maniaan. Pitäisi olla television suhteen tallentava joku laite kyllä. Voisi katsoa milloin aikaa ja halua. Juniorin, sciin, leffan, komedian ja muutaman muun saisi hintaan 14,95 € / kk., MUTTA, koska meillä ei ole aikaa seurata näitäkään kanavia joita nyt tulee (lue: muuta mielenkiintoista tekemistä) niin turhaahan tuo olisi, se junior olisi ok Kristianille - kiehtoo mm. sarja "pikku prinssi". Ja nuo leffat ja scifi minulle.

Jaha, tiesin sanan, jota en tiennyt tietäväni: "Sales people are scum!"

Ja nyt keitän itselleni lisää teetä ja pistän KARJALANPAISTIN uuniin. Jouluvalot palavat ja ikkunaan sataa vettä ulkona. Pistän inkkaritakin päälle, taitaa olla ihan oikeaa villaa. Ihanin vaate jonka omistan, sain sen. Voin lisätä HARRASTUKSIINI kirjat! Minusta on ihana omistaa kirjoja. Voivat olla vanhoja, kirjastosta poistettuja, mitä vaan - sisältö ratkaisee. Esim. viimeisen kirjaston vaihtokorista saatu on Toivo Kuulan elämäkerta. Tärkeintä omaan hyllyyn tulleista kirjoista on, että a) ovat tärkeitä minulle - niitä voi silmäill ja selailla millon haluaa, b) niitä ei välttämättä enää saa muualta: ei kirjaston kokoelmista tai kirjakaupasta, ovat siis harvinaisia.

Lapset leikkii.