Nyt vähän masentaa pari asiaa. 1) Ollaan menossa ystäväni maksamalle risteilylle, mutta ystäväni ei lähdekään mukaan. Häntä pelottaa. En tiedä mikä. Yritän saada selville, mutta ehkä meillä CH:n kanssa on kuitenin kivaa siellä laivalla. Vaikka Viron maata ei nähdäkään kuin korkeintaan satamassa ja laivalta. 2) Mozbach on vaiennut. Edes hälärisoittoihin ei tule tekstiviestiä. Eivätkö tekstiviestit tule perille tänne? Lähetin valokuvan, joka ei kovin imarteleva ole. Suojellakseni itseäni minä poistin yhteystiedot puhelimesta, jätin puhelinnumeron OAJ:n kalenteriin, että se jossain on jos tarve tulee. Teen hälärisoiton niin vaikeaksi että ei tule mieleen tehdä sitä enää. Ja joskus helmikuussa valitan sähköpostilla, että tässä oli nyt pelissä myös pieni  lapsi, jolle hänestä oli kerrottu, niin että kovin herrasmiesmäistä tämä käyttäytyminen ei nyt ole ollut. Siis jos hiljaisuus tosiaan jatkuu sinne helmikuulle asti.

Siis minä olen nyt näille ihmisille nyt samaan aikaan sekä surullinen että vihainen. Toivottavasti laivalla on hyvää ruokaa. Huomaatteko? Tuttu totuttu käyttäyminen, ajattelen vain ruokaa.

En aio viettää nyt kuitenkaan päiviäni ikävöiden ihmistä jota en koskaan nähnyt. Ostin uuden IHANAN muistitikun Suomalaisesta kirjakaupasta. Tosi tyylikäs. Pidän siihen kirjoitusharjoituksia. Lainasin kirjastosta muutaman elokuvan.