"Oi hyvä Jumala, tee minusta OIKEIN OIKEIN taitava opettaja", Minä ajattelin kun tulin Työväen opiston Luovan kirjoittamisen ryhmästä, opettajana Markku Pääskynen. En palauttanutkaan Edwardssonin kirjoittamaa kirjaa "NIIN KORKEALLA PÄÄSKYSET, ETTEI NIITÄ NÄHDÄ VOI." Sillä kun juttelin professofi Markku Ojasen nimisen miehen kanssa, huomasin, että siellä sanottiin "Jeesuksen aikana". Siitähän minä olen kiinnostunut. Että mitä TODELLA tapahtui, koska se mitä Raamattuun jäi oli vain tarinaa - ehkä Jumalan sellaiseksi tarkoittamaa. Sllä tokihan Jeesuksen piti saada sen ajan ihmisten mielenkiinto toisella tavalla kuin mitähän meille puhuisi.

Auts.! En jaksa enää ajatella näitä, anteeksi.

Tässä on nyt vähän "virityksiä" ja päiväkirja apuna, että missä mennään ja miksi. On niin helppa avautua päiväkirjalleen. Se ei säikähdä vähästä. Ja ainahan naisen täytyy olla varovainen miesten kanssa. Voihan törmätä sellaiseen mieheen (minä en yhden yön öitä!) joka ei välitä naisen orgasmista. Se on tylsää se sellainen, hyvin tylsää.

Äitiini taitaa joutua maksamaan 450 €  n. 11 yön majoituksesta ja UFF:n keinomatkalaukusta. Tai maksoi jo. Huolehdittiin OPINTOLAINAN LYHENNYS pois. 450 € siis. Minulla on muuten englanninkielinen kirja PORNON TEKEMISESTÄ makuuhuoneen kirjahyllyssä. Kaikkea sitä kirjaston vaihtokorista löytääkän. Vein ELÄKEPAPERIT (=kuntoutustuki) Kelaan. Oli aivan ihanat virkailijat. En muista mitä puhuttiin (nimen muistan) - ja kerroin, että kosittu on! - ja sitten vasta kaupassa äitini kanssa (pitäähän lapsella mummo olla!) muistin, että lapusta jäi pois, että OLEN MERKANTTI - ja Kelan lomakkeessa TYÖ-sarake oli tosi pieni. Liian pieni minulle.

Kyse on siis sosiaalityötä tekevästä miehestä, joka tykkää teatterista. Hänestä tehty runo on julkaistu jo - mutta se ei ole minun nimissäni. Kävelin Itä-Helsingissä Rastilasta  Vuosaareen, kun oli niin ihana ilma ja olin unohtanut metrokioskiin eilen muovilaatikon (Tiimarista) joka on tarkoitettu työstettäville teksteille. Ja pitää olla portfolio, jotta voi tekstejä näyttää toisillekin - kuka ken haluaa.

Unen kanssa vielä kipuillaan, mutta ei ole mennyt siihen, että 3 h unilla maanisesti jotain tekisin. Pääskysen (Tammi, kust.toim.kirj.) tekstissä - siis minkä minä hänelle kirjoitin pääjuttu oli se, että grilli-myyjä sanoo:"Mitä saisi olla?" ja Helsingissä sitten on "Mitä Saisiolla." *Ja rakkaudessa?: Mozbachista tuli hyvin huolestunut kun lopetin messengerissä istumisen ja sen, että MNIÄ olin huolissani samasta asiasta, että hän jättää, että en ole sellainen nainen kuin hän haluaa. (viaton, kiltti, kaino, vieno etc., mitä näitä on) . Ja kerroin, että PELKÄÄN, ETTÄ MINUT VOIDAAN LAITTAA MIELISAIRAALAAN, JOS KERRON, ETTÄ TAHTOISIN NAIMISIIN PAKISTANILAISEN RIKOSTOIMITTAJAN KANSSA, JOKA HALUAA VIEDÄ MEIDÄT ASUMAAN USAA:n. Eikö ole inhottavaa? Kuin opettelisi kävelemään nuoralla, sitä tämä elämä on. Luovan kirjoittamisen ryhmässä näytin että minulla on KORAANI (on siellä toki Raamattukin) puhelimessa, kun eräs meistä oli kirjoittanut tarinan, jossa suomalainen kääntyy muslimiksi.)

Kohtaus kotoa Rastilasta tänään: aukaisin radion kuunnellakseni englanninkielistä radiota (INTELLIGENT PSEECH / puhe?) ja äitini sanoi, että KIUSAATKO SINÄ MINUA. Minä nopeaan sanoin hänelle, että olipa tosiaan hyvä, että ei oltu samassa paikassa kun olin lukiossa. Vaikka en minä kovin paljon englantia siltikään osaa. Mutta oli äiti siirtänyt meidän keittiön pöydän paremmalle paikalle - ja pitää tiskipöydän hyvässä kunnossa. Ehkä itsekin opin. Kyse on siitä, mitä teen astioille heti niiden käytön jälkeen.

Makaan sängyllä. Vieressni on JALNAN NUORI RENNY kirja, Levinasin Collected Philosophical paperes, ja Tarja Okkosen kirja Kanssajuhlijat. Kanssajuhlijoissa on novelli "Yksinäinen susi", joka kertoo naisesta, joka odottaa kirjettä kustantajalta. Hän siis haluaa, että hänen kirjoituksiaan julkaistaisiin, että hänestä tulisi kirjjailija. No, mutta siellähän se minun hänestä tekemä runoni on. Ja hirveä pelko, että jos joku hänen ystävistään saisi sen tietää. Ja Jalnan Rennyssä kirjoitettan Quo Vadiksesta. Minun täytyy palata takaisin FILOSOFIA:n pariin. Heti kun jaksan. Ei tänään. Tänään poikani näyttää minulle KUINKA PALJON HÄN INHOAA IINES ANKKAA! joka on Aku Ankan kannessa. Eilen hän kävi saunassa mummmon kanssa kun minä olin kirjoittajaryhmäss. Kotona leikimme yhdessä kirjan tekoa. Hän kertoo - minä kirjoitan. Ensin kirjoitin käsin, nyt koneella.

Sinne ne ovat menneet rekistereihin nyt kaikki käymän (ellen tehnyt virhettä) koulut. Kelan kautta. Jään odottamaan kuinka systeemi toimii. En aio huutaa toimiston ovella vaan uskon, että ihmiset aidosti tahtovat auttaa.

Oman tekstini kanssa sain ohjeeksi sen, että nyt kannattaa hetki odottaa ja palata siihen taas. Ydin oli se, että oli Valera Skaus, jolla on valeraskaus. Ja se Saisio. Alussa oli että oli lappu KIUSAAJA, mutta Markku (Pääskynen) kertoi, että Saisiolla (vrt "saisi olla") on salanimellä tullut kirja KIUSAAJA, joten sehän saa minut muokkaamaan juonta - siellä oli kiusaava professori...Oma tekstini lähti ajatuksesta, että KIUSAAJA ja sana KIUAS muistuttavat vähän toisiaan. Ja kauhistelin vähän Cia Kiiskisen kirjaa Äitiydestä. Kirjastossa minä kirjanörtti tulin ajatelleeksi, että ehkä kaikki kirjat eivät sittenkään ole hyviä luettavaksi (vrt. ettei ole aikaa lukea kaikkea). KIRJASTOVIRKAILIJAN ammatti olisi ehkä ollut TODELLA MIELENKIINTOINEN. Etanat (m.pääskynen) olen lukenut. Vihan päiviä ehkä en, mutta ilmoiten tekstissä, että Laajasalon perhesurmaajan nimi oli ARRA. Siinäkin virhe, joka oli tekstin teemana ÄRRÄ-kioski, arra-kioski. Jos nyt joku muistuttelee, että on olemassa sellainen kuin sini kiuas, niin....

Kevät on nyt ihanaa. Kuin vapaus! Vapaus menna minne vain! Ja Helsingissä! Ei siellä pienessä kaupungissa, jossa vastaantulijat tuntevat minut ja minä en heitä. Ja mikään ei niin tärkeää kuin yksikin ihminen - siis IHMINEN on tärkein, kuka vaan.

Ja lapseni isä pääsee töihin ISS:lle, laivasiivousta.