Kotona Rastilassa (Ristilä Rästilä, kristian ei tiedä vielä mikä Rästilä on) hieman siivosin keittiössä ja sitten ajattelin, että pitäisikö katua nuoruuden tekoja. En katunut - pistin vain ANARKIA-korun kaulaan. Tiedän vain, että samanalaista epävarmaa elämää en vietä kuin silloin. Ja olen valmis opettamaan lapsia ja nuoria tähän maailmaan. Siihan minä olen koulutuksen saanut. On NARKOMAANI-paikkaa ja OPETTAJAN PEDAGOGISET. Joten puhutaan enemmästä kuin OPETUSSUUNNITELMAN toteuttamisesta. Matematiikan opettajankin pitäisi perustella lukiossa, että mihin kaikkeen matematiikkaa tarvitsee - koska miettivät jatkokoulutuspaikkaa. Psykologiaa olen lukenut vain vähän - lukiossa ja yliopiston aineopinnot. Ymmärtäisin toki enemmän. Naistutkimuksen tieteenfilosofian jälkeen jopa enemmän.

Kaksi tai kolme kertaa liian monta kertaa minä lähdin RAVINTOLASTA yksin kun etsin ihmistä joka välittäisi minusta. Enemmän tai vähemmän humaltanuuna, koska en tajunnut että siellä voi istua juomatta mitään. Sairasta sosiaalista peliä se RAVINTOLASSA istuminen. Toki jotkut tulevat ryhmänä eivätkä etsi mitään. "Kuka sä luulet olevasi?" - eikö tää ole aika tuttu repliikki ihan ymäri Suomen? KAUHEIN LAPSUUS - kisa olisi upea! Kaikki voittavat kun saavat ja osaavat kertoa! Siellä oli taas TV:ssä yksi tuttavani, jolla oli KAUHEA lapsuus, eli se on se voimavara, jota käyttämällä KAIKKI ONNISTUU.

Voi voi jos se Helena siellä nyt sitten jokaisesta tekstiviestistä luule, että se voi olla "sltä naiselta" (joka ei käytä alkoholia) --- kas kun entisessa elämässä minä vaan olisin kiltisti tehnyt ne ruoat (=lämmittänyt) mitä ne ois ostaneet, ja rahastanut ja käynyt sitten ehkä no tän miehen suhteen en itkemässä, jonkun muun takia kyllä takahuoneessa. Ja ne olis lähteneet siitä Grilliluukulta kahdestaan pois. Onnellisina toisiinsa nojate - ja mä en olis saanut kysyä niiltä edes niistä soittimista, joita "ne" soittaa. Myyntipalvelutyössä se on aika hurjaa olla ihastunut ihmiseen. "Sydän roihuaa, loppuun palaa" - on jossain biisissä. Niin, biisit : ne helpotti, musiikki ja niiden sanat. Ne sai jaksamaan. Ne oli koulu ja kirjaston kirjojen jälkeen mikä sai elämään.Ja sit jossain vaiheessa sitten ei eneää muuta ollutkaan kuin musiikki ja sanat. Ei musiikkilukiossa mutta sen jälkeen Opettajankoulutuslaitoksessa.Ja nyt kun kuuntelee, niin paremmin olisivat voineet tehdä.

Mä oikeesti voin muuttua sekunnissa tai kahdessa tästä normi-eijasta joksuksikin joka ois ehkä joku kamankäyttäjä. Eleet, ilmeet, asennot. Mut kun en oo. GRRRR, pakko saada Amer tänne! *** vaikka pinta väreilee, kun on tää Rema-Projekti.