Syksyn harrastukset on nyt saatu pulkkaan. Kerran viikossa Crisulle kuorolaulua toisten ikäisten kanssa ja joka toinen viikko minulle työväenopiston luovan kirjoittamisen ryhmä. Tämä syksy taitaa mennä kuten viime syksy, eli teen meille annetut tehtävät, enkä vie mukanani jo ennen kirjoittamiani tekstejä, joista haaveilen vaikka mitä. Minä kun en haaveile vaan olen mielestäni hyvinkin realistinen sen suhteen, mitä teen. Tuskin koskaan julkaisen mitään. Mutta silti kirjoittaminen on minulle tärkeää. "Tuskin koskaan" - tuota lausetta kirjoittaessani en toki ajatellut omakustannemahdollisuutta. Muttan se nyt ei ole ajankohtaista senkään miettiminen.

Ostin Säästä&Punnitse-liikkeestä ihanaa raakakaakapapurouhetta, joka maistuu suklaalle / kaakaolle, mutta siinä ei ole ollenkaan sokeria. Ajattelin, että pistäisin sen kahvin sekaan, jos se sulaa sinne, mutta muutama hippu kielenkärjellä on makunautinto myöskin.

Sofi Oksasen ´Kun kyyhkyset katosivat´ kirja on vielä kesken. Jäljellä on vielä n. 2 / 5 kirjasta.