Vaihdoin tuon "esittelytekstini", koska joku asia on mennyt nyt eteenpäin. Siitähän tuo psyykekin viestitti unillaan. Unessani muuten kysyin myös muslimimieheltä (joka ei varsinaisesti ollut Amer), että pitääkö hän BOLLYWOOD - elokuvista ja uneni mies vastasi, että ei. Olen lukenut jotain kirjoja, jotka sijoittuvat Afganistaniin. Ainakin Khalet Hossenin Leijapoija. Ja nyt Pakistaniin sijoittuvaa Hunajaa ja tomua. Minua kiinnostaa olla kulttuurien välissä. Kulttuurientutkimustakin opiskellaan, joskaan minä en ole. Antropologiaa opiskeli Anna jonka tänään tapasin, joka oli luovan kirjoittamisen ryhmässä ja lainasi minulta erään kirjoittamiseen liittyvän kirjan.

Minulla oli välillä kausi, että olin hurahtanut UUTISIIN. Ne tuntuivat niin "todellisilta". Mutta nyt : talousuutiset ovat tylsiä, koska se logiikka tuntuu olevan, että talous pyörii, talouskasvu on must kun on talosukasvua valtio saa rahaa hoitaa hyvinvointivaltion palvelut ja kaikki on hyvin. Joten valtio on valmis hyväksymään mitä tahansa, jos sen tuloksena on rahaa. - ensimmäinen esimerkki tästä tietenkin on turkistarhaus, mutta siitä en lähde jauhamaan. Hyvä luoja! Ja minä kun olin lähes valmis äänestämään Kokoomusta, koska mielestäni heidän toimintansa auttaa ehkä eniten saamaan lisää työpaikkoja (siis versus vasemmisto). Mutta onko vasemmisto valmis kyseenalaistamaan tuota "Talouden Pyhää Liittoa Yhteiskunnassa, Valtiovallassa ja Viestinnässä"? Minua, (suokaa anteeksi) VITUTTAA, että minulla ei ole varaa ostaa WHITE HOUSE lego-taloa (n. 60 - 70 € muistaakseni), mutta tekisikö sen omistaminen minusta onnellisemman? White Housea isännöi Barak Obama, joka "rodullisesti" (tätä sanaahan EI SAISI käyttää) on kuin oma poikani. Näimme näitä WHITE HOUSE legoja Stockmannilla, jonne menimme ostamaan n. 3,20 € maksavaa prinsessakakkupalaa. "Vanhassa Ajassa" voisin etsiä Valkoisen talon kuvia lehdistä. Uudessa ajassa, tässä nettiajassa näen mitä Valkoisessa talossa tapahtuu, mitä sieltä annetaan julkisuuteen http://www.whitehouse.gov/ . Tuota kovin toisenlaista kielenkäyttöä olisi mukava analysoida (englantini oli C lukiossa 5/5 yliopistossa, rohkeudesta lukea omia tekstejä, vaikka ne eivät olleet virheettömiä). Harmittaa vähän vähemmän. Turha edes kuvitella, että ne legot halpenisivat koskaan esim. -50%. Jos olisin vastuuton maanikko, minä ostaisin ja ihmettelisin että mistä rahat ruokaan ja olisin ystäviltäni sitten lainaamassa. Mutta kun minä en osta mitä en tarvitse. Enemmän minua huolettaa, että minulla on n. 10 kirjaa lainassa kirjastosta. En lue niin nopeasti kuin tahtoisin. Eikä kaikki niin lukemisen arvoista olekaan. Tänään ostain uutta teetä. "NAURAVAA APINAA". Kävimme kaupassa Annan kanssa ja sen jälkeen vielä Frantellossa toista teetä juomassa. Kotona istuin katsomaan tallennukselta Downton Abbeyä (se englantialaissarja) ja join sitä nauravaa apinaa. Kas siinäpä jotain mitä tarjota, jos joku tulee käymään. Tuossa olisi: Laura Gustafssonin HUORASATU, Sofi oksasen PUHDISTUS - näytelmätekstiniä. Eggen SISUSTAJA, Gryörgy Spiro KEVÄTNÄYTTELY, Umberto Eco PRAHAN KALMISTO, Hannu Rajaniemi KVANTTIVARAS (scifiä) Kanervo Tuominen NAISET JOTKA VIHAAVAT NAISIA, Maria Peura Antaumuksella keskeneräinen (kirja kirjoittamisesta) John Irving VAPAUTTAKAA KARHUT, Maritta Lintunen Sydänraja, Bohumi Hrabval Liian meluisa yksinäisyys sekä Peter Sisin kirja  ELÄMÄNPUU, joka kertoo Darwinista. En millään tahtoisi luopua yhdenkään lukemisesta, vaikka totuus on, että en niitä ehkä...voi ei...ehdinkö?...joskus? Olen kuitenkin epämiellyttävä ihminen ja pidän näitä kirjoja kotona, vaikka joku muu ehkä voisi ne itselleen kirjastosta löytää. Pyrin itse lukemaan kirja-arvosteluja sen vuoksi, että tietäisin mitä kannattaa lukea.

En siis näköjään vieläkään ole "jämähtänyt paikoilleni" vaan minulla on itselleni uusia ajatuksia. Vaikka olen tämän ikäinen. Kuntoutustukeani jatketaan (joko sen sanoin?) voin rauhassa kuntoutua - ja siis sehän ei tarkoita sitä, että "PARANEN" vaan opin elämään tämän vaivani kanssa. Kävin syömässä siellä Helmi ry:ssä ja siellä oli ihan kivaa. AMER-ilta tuli eräänä päivänä tekstiviesti, jossa kävi ilmi, että hän ei ole vähään aikaan ollut tietokoneellaan. En pystynyt vastaamaan tekstiviestillä, koska viestit eivät ole menneet aiemmin perille, eivät siis nytkään. Minulle tuo AMER nimi ei merkinnyt, että Amer - yhtiöt vaan lempinimi minulle ICA. siis yhdessä AMER-ICA - - - america. Mies tietää sairaudestani ja sanoi, että toki jos Yhdysvaltoihin menisimme, niin hän voisi toimittaa minut Chicagossa erääseen sairaalaan. Kirjaston vaihtokoreista saa muuten hyviä kirjoja. Nytkin sain J.M.G. Le Clézion Kaupunki nimeltä Onitsha. Nyt kun tuo kirja on omana ei ole väliä sen suhteen milloin sen lukee. Hain Herttoniemen itsehoitotarvikejakelupisteestä liuskoja sokerimittauslaitteeseen ja sielläkin oli kirjojen vaihtopiste. Sain Wittgensteinia! Juhuu! *** syntyyhän tuosta IAMERICA - 1) I am Erica, 2) I America. Katsoin muutama päivä sitten elokuvan Garpin maailma. Aika jännä kokemus, kun olen sen varmaan aika nuorena katsonut, koska tunsin tutut kohdat ja ennakoin niiden tunnelman, mutta kas : en yhtään osannut sanoa, mitä tulee tapahtumaan. Ja elokuva oli vaikuttanut syvällisemmin kuin nyt aikuisena. Mistähän muuten isäni osasi minut ensimmäisenä neuvoa KURT VONNEGUTIN pariin, kun siirryin lastenosastolta aikuisten puolelta? Isäni nimittäin en harrastanut juurikaan lukemista.

Pitää käydä nukkumaan ja rauhoittua. Pahoittelen, jos pätkittäin menen tajunnanvirtaa kohden. Tämä kuitenkin on vain blogi.