Meillä oli hoitotiimin kokous tänään, mutta siellä oli vain ihminen lastensuojelusta ja kotipalvelusta. Molemmat olivat samaa mieltä, että kevät puoli minun pitäisi vain "KUNTOUTUA" eikä lainkaan ajatella gradua. Psykiatrisen puolen sairaanhoitaja puuttui kokouksesta ja en ole ihan varma, että ymmärtääkö sosiaalialan puoli, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä EI PARANE, jos se "kuntoutuminen" sitä tarkoitti. Pyritään nyt kiinnittämään huomiota fyysiseen kuntoon. Hengittäminen nyt ainakin on raskaampaa. Tänään. KUNTOUTUMISTUKI siis väliaikainen eläke loppuu 31.12.2012 ja on psykiatrisen puolen päätös, että jatkuuko se vai ei. Kaikilla on neuvoja, mutta kukaan ei ota vastuuta. En yhtään ihmettele, että jotkut lääkitsevät tätä sairautta itse ALKOHOLILLA. Mitähän se tuttuni sanoi, että 60 % kaksisuuntaisista käyttää "apuna" alkoholia. Etsii sitä vähän leijailevaa olotilaa ja on irti arjesta. Ei tämä alkoholittomuus aina niin helppoa ole, mutta kun on päättänyt niin olisi nolo sortua mitä tässä nyt on ollut 7 tai 8 vuotta. Mutta kun oman elämän perusta ei ole toisten ihmisten sanomisissa. Kun sosiaaliset suhteet perustuvat oikealle välittämiselle . . .

. . . ja on lapsi (joka juuri nyt täytyy hakea tarhasta).