Juuri nyt on hirveä päänsärky. Sekä päivän tapahtumista, että siitä, etten ole juonut kahvia koko päivänä.

Ensin tuli puhelinsoitto. Sitten iski pelko, että jos tulee joku pysyvä vamma. Sitten seurasi pitkä odotus tervesyasemalla ja lastenklinikalla. Pieni potilas nukahti taksiin mennessä ja tullessa. Oli kaatunut oman kätensä päälle ja terveydenhuollon ammattilaiset sitten selvittivät, että onko murtumaa vai ei. Röngtenin jälkeenkin diagnoosiksi taisi jäädä : epäily murtumasta. Mutta sen verran lievä, että ei viikon kuluttua tarvitse mennä uudestaan. Ja sitten kiitollisuus hiipi mieleen kun katselimme lastenklinikan akvaarioita : ei tämän vakavampaa, kun siellä oli pikkuisia tosi kipeitä potilaita.

Kotipalvelu kävi auttamassa siivouksen kanssa. Maanantaina mennään selvittämään, että onko minulle mahdollista saada psyko- tai muuta terapiaa.