Siellä olikin suolaa keittiön lattialla siivottavana. Onneksi se oli helppo tehtävä mopin kanssa. Tämä ilta menee myös rukoillessa, sillä se tuo helpotuksen ahdistukseen. Paremmin kuin joku diapam - luulisin, en ole sitä tietä kokeillut edes. Tekstini saattaa ajoin olla tajunnanvirtaa lähestyvä kaaos, mutta niin voi olla mielikin. Juuri nyt koetan iloita niistä asioista ja esineistä mitä minulla on - eikä minulta mitään puutu. Jotain voisi viedä kierrätykseen. Erityisen iloinen olen ystävistä joista minulla on. Ennen vanhaan ystävät jakoivat syvimmät murheensakin keskenään. Niin nykyisinkin. Joensuussa minulla oli ihan vääränlaisia ystäviä. Nyt löysin hyvän "hyvää-ystävänpäivää-jälkeenpäin"-kortin, jossa Aku ja Roope ovat juhlimassa shampanjan kanssa ja Akulla on musta silmä. Teksti "onneksi tässä ystävyydessä ei käy näin" - vaikka toisella on rahaa ja toinen on tyhjätasku, kuten minä. *** Ilmeisesti minä ripustan isän kuvan naulaan television viereen. Pystyn melkein muistamaan Bomban kesäteatterin kesätuulet ja ilon kun tehtiin Kanteletarta. Nyt seinällä ei ole minkäänlaisen proggiksen julistetta. Ei tietoakaan teatterista vaikka minulla Robert Cohenin omistuskirjoittama kirja NÄYTTELEMISEN MAHTI. Ja - ai niin, hautajaisiin voi tulla ent. läänintaiteilija serkkuni. Eläminen menikin tähän, että kallein omaisuus voi olla se mikä on muistitikussa - en sitä nuorena tiennyt, kun moisia ei ollut.