Tehtiin "professorin kakkua", siis kuin normaali sokerikakku, mutta sokerin, jauhojen ja kananmunien lisäksi vielä perunajauhoja. Siinä Crisun kanssa odotellessa, että kakkuset kypsyvät uunissa, tunsin yhtäkkiä olevani ihan todella yksin. Yksinhuoltaja lapsensa kanssa lauantai-iltana. Tähän asti kaikki on vain kuin mennyt omalla painollaan, eikä ole ollut aikaa miettiä. Nyt tuo yksinäisyyden tunne vaan tuli. Ja enemmän kuin hirveästi suremaan isää minä nyt jään hautajaisten kanssa pelkäämään sitä, että milloin äiti kuolee. Isää muistetaan koko ajat ja on minulla hyviäkin muistoja, mutta tuo äidin kuolema - - - -.

Muistokirjoitukseen saataneen kompromissi, kun äiti ehdotti yhtä lausetta ja minä sitä vähän sorvailin.

Lauantai-illan luonto-ohjelmassa tuli kuvia samanlaisista kotiloista kuin mitä meillä on omassa akvaariossa. Mukavaa. Lapsi tahtoisi vielä hamsterin tai "tosi pienen" koiran. Minä en ole saanut tätä akvaariotakaan kunnolla käynnistymään.

** (arkea)