Jos hyvin menee on kirjoittaminen (harrastus) nautinnollisempaa kuin lukeminen. Tuntuu kuin tarina kirjoittaisi itseään ja koen samaa löytämisen iloa kuin kirjan juonen oivaltamisessa on. En todellakaan tiedä lähtiessä, että minne mennään. Kirjoitan kai keveästi, mutta kykenen pääsemään syvälle ja korkealla. Luulisi, että tällä aineyhdistelmälläkään ei jäädä tavanomaisuuteen.***

Ostin kaupasta monivitamiinia hintaan 2.69 € 20 kpl ja sokeriton. Eilen uskaltauduin syömään jo leipää. Onneksi hammaslääkäri oli lempeä eikä syyllistävä. Ja näkihän hän minun lääkeyhdistelmäni. Outoa, nyt sitä kun ajattelee, niin sairaalassa ollessa (2 krt) sitä enemmänkin pakenee hoitajia kuin antautuu hoitosuhteeseen. Kyse on siitä, että menettää itsemääräämisoikeuden omasta elämästään. Ei mikään kiva tunne. Olen kahden vaiheilla, että haluanko joskus nähdä omat paperini. Voi olla masentavaa luettavaa.

Nyt minä avaan uuden tiedostokansion ja pistän sille osoitteeksi ROMAANI - ja sisukseksi useita eri tekstejä, joita voisi kehitellä. Teen tätä niin kauan kuin se on minusta mukavaa. Syksyllä menen ehkä Helmi ry:n luovan kirjoittamisen ryhmään, jos vain mahtuu ja toivon, että siellä olisi opettajina niitä dramaturgian opiskelijota.

"Minun erotiikkani" hmmm., oman ruumiin ja kehon tiedostaminen, kulttuurin vaikutus (kenen kanssa voit naida ja kenen kanssa et, koska lapsen teko / rakasteleminen ei ole sidottu meillä täällä lännessä avioliittoon) jne. (eikö tuo jo vaikuttanut luentolistalta?) *** Minulla on vuonna 965 kirjoitettu kirja TUOKSUVA PUUTARHA mm. 18 luku : kertoo keinoisa, joiden avulla nainen poistaa hajun kainalokuopistaan ja sukupuolielimistään ja joilla saa viimeksi mainitun kutistumaan. Kirjoittanut Sheikki Nefzawi, siis muslimi. 6 lk. kertoo puolestaan kaikesta mikä on yhdynnälle suotuisaa. Toinen outo kirja CHARLOTTE ROCHE, KOSTEIKKOJA. Kertoo lähinnä naisen ruumiin eritteistä Siitä kerrottiin eräässä kirjaohjelmassa ja siksi sen kirjastosta lainasin

Mutta loppujen lopuksi, ehkä minua kumminkin kiinnostaa enemmän kalojeni mäti ja maiti, eli saadaanko meidän pieneen akvaarioon uutta elämää.