Missä ollaan? Eilen näin Casanova-Ramin ja hän antoi numeronsa - sai siinä samalla omani. Tänään hän kävi - JA SIIVOSI KANSSANI LASTENHUONETTA + pesi astioitani. Jonka jälkeen hän näytti puhelimestaan älyttömän söpön 1 kk lapsen kuvan ja minä tietenkin päätin olla täyspölähtänyt nainen, että onpa söpö lapsi (ja söpöhän se oli) enkä inttämään, että miten sulla muka nyt lapsikin sitten on.

Eipä mitä, sillä Rami kutsui kotiini uuden miehen JOKA OLI MIELESTÄNI MAHDOTTOMAN KOMEA ja jolla oli ELOKUVATÄHDEN KARISMA. Juups kuulkaa, minä voisin sellaiseen ihan rakastua. Mutta toki minä sain kuulla luennon siitä, mitä naisen kuuluu tehdä. Ei, ei se pitänyt sisällään muuta kuin tämän siivouspuolen. Sen luennon piti Alfa-Casanova-Rami ei itsensä "Amita":ksi esittäytynyt. Se oli sellainen vähän arka ja kiltti vaikka jumalattoman - niin : komea. Karulla tavalla.

Ja tiedättekö, mitä tapahtui juuri sillä hetkellä, kun olin Amitan puhelinnumeroa omaan puhelimeeni ottamassa? EX-MIES soitti ja ihmetteli, mitä puhetta siellä kuuluu. Ja kysyi onko minulla poikaystävää (en aio poikaystävä asioita selittää ennen oikeudenkäyntiä) johon että en, koska vastahan olin ottamassa miehen puhelinnuemroa sillä "siunaamalla sekunnilla". Mies valehtelee paljon, minä hänelle vähän. Siinä me sit kaks aasialaista ja yks eurooppalainen + se afrikkalainen siellä ihmeteltiin, että mitä se hänelle enää kuuluu. Tai minä ihmettelin. Kyllä oli äkänen ääni, kun tuli mieleen, että ex-vaimolla voi olla poikaystävä. Sillä oli rokkipaita päällä, Amitalla, just mun makuun. Kun tein sen "meet-your-soulmate" meditaation (puolihuvikseni) niin en tommosta osannut ajatella - ja että ois musta kiinnostunut.

Ei auta taas muuta kun kirjoittaa kaikki tapahtunut päiväkirjaan, että tietää sit jälkikäteen, kun suuret ratkaisut on tehty, että mitä tuli tehtyä ja minkä takia.