Kyse on vanhasta äijästä, mutta teatteri kiinnostaa kai aina. Muutan blogini pitämisen aiheeksi YKSINHUOLTAJAÄIDIN ARKEA.  Sitähän tämä on. Hirveästi huolia, mutta syvä onnellisuus, että elämä on nyt tässä pisteessä, ei siinä mikä oli ennen avioeroa. Yksi syvä rakkaus takana, se oli se silloin 20 vuotta sitten. Ja teatteri kiinnostaa. Enemmän tässä hyviä asioita on kuin pahoja ja elämä on ollut kurjuuden kirous joskus. Eilen, jos olisin saanut Crisulle hoitopaikan, olisin nähnyt ihmisen jota kohtaan minulla oli syviä tunteita 20 vuotta sitten. Hyvin lyhyen aikaa tunsin sen ihmisen. SE oli kaiken lisäksi varmaan ensimmäinen kaksisuuntaisuuden ilmenemisaika, koska minut toimitettiin pois teatterileiriltä. No, mutta KANSAINVÄLISELLÄ NUORTEN TEATTERILEIRILLÄ ei ollut mitään ongelmaa ja nyt lainasin kirjastosta Patsy Rodenburgin The Actor speaks - voice and the performer. Oltiin sit Crisun kanssa Serenassa, kun olisi ollut teatteriteapaaminen, kutsujana ex-poikaystävä.

Siivottiin ensimmäistä kertaa pojan kanssa ja se sujui hyvin. Hän tahtoi pestä astioita, mutta tiesin, että se on hankalaa, joten annoin toisenlaisen tehtävän, tahrojen pyyhkimisen märällä rätillä. Se oli kivaa melkein 7 - vuotiaasta. Huvittavaa oli, kun ex-aviomies ja mies lähetti jo toisen kerran wc-paperirullan kuvan ja tahtoi tietää mikä se on suomeksi. Minä nauroin katketakseni kuvalla. Mies kai on siivoustöissä jossain. Ilmeisesti suhde afrikkalaiseen daoduun on hiipunut, kun oli jotenkin hölmöä miehen mielestä, että nainen siellä kaukana sanoo rakastavansa häntä. Paha mennä puhumaan rakkaudesta kenellekään, edes sellaiselle jota (paitsi pojalle) rakastaa, koska ei tiedä miten toinen sen ottaa. Ja kestääkö rakkaus arjen. Kun on 40 vuotias on vasta puolessa välissä elämää vaikka en usko 80 v. eläväni. Jos minulla olisi tyttövauva "sulhasen" kanssa, niin siitä tulisi ISLA - ehdotin sitä nimeä myöhemmin perussuomalaisten kunnallisvaaleissa varavaltuutetuksi tulleelle naiselle. Se tulee IS-mo (Isäni) ei-LA (äitini). Ja uskoisin, että se lapsi olisi ollut islamilaisen miehen kanssa. Nythän miellä on kissanhankinta ehkä käynnissä, joten tuo nimi ehkä menee sille kissalle, jos poika sen hyväksyy.

Eilen näin Sofi Oksasen kadulla. Ei yhtään ylimielisen oloinen, ei. Syksyllä alkaa Helmen luovan kirjoittamisen ryhmä, joku dramaturgi pitää sitä. Ja koska olemme "hulluja" - - -? Kuuntelen Leevi and the Leavingsiä ja mietin, että pitäisi vielä siivota. Annoin naapurin lapselle Crisun leikkitoverille Crisun puhelinnumeron, koska tytöllä n. 4 v on puhelin myös jo. Kuvitelkaa, minulla on lomaa lapsesta jo ensi viikolla ja saatan silloin käydä Kallion Ravintola Iltakoulussa. Tykkään myös siinä vieressä olevasta S-marketista, jossa tarpeeksi ihmisiä ja vilinää. Ravintolassa juon vain kahvia ja vettä, ehkä limonaadia. Toisaalta lauantaina olisi AAL eli alkoholistien aikuisten kokoontuminen. Minulla on meidän, eli alkoholina ja sen käyttämisen vaurioittamien ihmisten oma symboli eli rukoilevat kädet

Lapsi leikkii nyt toisen lapsen kanssa ja on niin hyvä olla sen suhteen. Vähän peilailen, että miten on koulutuksessa oppinut noista pienistä ihmisistä.