Kävin AAL - ryhmässä (alkoholistien aikuiset lapset) ja aion ryhtyä vakijäseneksi, niin terapeuttista puhuminen oli. En luonnollisestikaan voi kertoa mitään, mitä ryhmässä puhuttiin.  Ainoa "ongelma" on se, että en pääse käymään kuin kerran kuukaudessa, koska olen yksinhuoltaja. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että yksi oma ongelmani on se, että pelkään että väkivalta tulee seuraavaankin suhteeseen. Että melkein kuin kannan leimaa, että minut pitää hakata. Ja se syy omasta mielestäni on se, että olen huono ihminen. En ainakaan hyvä ole. Minusta tuntuu melkein pahalta, että en pääse kertomaan omia asioitani jo ensi viikolla. Kotiläksynä voi lukea askeleita.

Tuon terapeuttisen ryhmän jälkeen menin Kallio Block Partyn Helsinkin Poetry Connection tilaisuuteen ja kun Open Mic osio tuli niin nopeasti, niin tekaisin pöydässä runon ja esitin sen. Olin semiärsyyntynyt, että muut ihmiset joivat alkoholia. Pääsin metroasemalle ihmistungoksessa.

Nyt ryhdyn nukkumaan, jotta huomenna jaksan nousta ajoissa ja mennä kirkkoon. Kallion kirkkoon.