Työtä kohti kurssilla meidän piti miettiä jokin tavoite tulevalle viikolla ja tapa jolla palkitsemme sen saavutettuamme. Ihan tosi pientä saattoi halutessaan tehdä. Itse päätin ottaa selville, että voinko opiskella loppuun draamapedagogiikan opinnot ja entä onko vielä mahdollisuus valmistua lastentarhanopettajaksi. Olen sähköpostiviestit aihetta koskien lähettänyt eteenpäin ja palkinnut itseni runsain määrin ihanan kuumalla teellä ja hunajalla. Vastauksen olen saanut: draamapedagogiikka on mahdollista tehdä loppuun. Miltä kuullostaa?

ODKP114 Draamakasvatuksen kartalle 3 op
ODKP126 Dramatisointisuunnitelma 2 op
ODKP133 Näytelmäanalyysi 2 op
ODKP138 Ohjaussuunnitelma 1 op
ODKP146 Prosessidraaman dramaturgia 1 op (lähiopetus)
ODKP147 Prosessidraamasuunnitelma 3 op
ODKP154 Prosessidraaman ohjaaminen 1 op (lähiopetus)
ODKP157 Draamakasvattajana erilaisissa oppimisympäristöissä 4 op
ODKP162 Ohjaajan ja näyttelijäntyö 1 op (lähiopetus)

Nämä on tekemättä. Mutta tähän yhtälöön pitää lisätä se filosofian gradu. Sillä kun on aikaraja. Tämä ajatus, että minulla joskus voisi olla (etu)oikeus opettaa draamaa / teatteria / ilmaisutaitoa järisyttää ihan siskuntaa. Oikeasti, kouraisee hyvällä tavalla vatsanopohjaa. Tavoite : FILOSOFIAA ja DRAAMAA samalla opettajalla, kas kun ne opettajan pedagogiset on tehty. Nyt vaan sitten kursseille tekemään töitä oman päänsä kanssa, että oppii uskomaan tavoitteisiin, siinä kun on särö - ei tunnu siltä, että voisi vaikka tahtoisi. Pelko, että epäonnistuu - mutta onneksi on draama. Siinä on lupa olla jotain enemmän kuin normaali.

Tänään oli koulussa vanhempainilta. Pääsin sinne, kun sattumalta mummo tuli juuri tänään meille pariksi viikoksi. Vanhemapainillassa taisi olla enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia, koulumme kun on monikulttuurinen. Katsoimme rehtorin johdolla läpi uuden opetussuunnitelman taustalla vaikuttavaa arvopohjaa. Konsulttikieltä, sanoivat monet.