Kävin FILA seurakunnassa Albertinkadulla ystäväni ja Cristianin kanssa. Cristian ei tahtonut mennä lasten kanssa leikkimään  vaan jäi aikuisten kanssa seurakuntasaliin. Aika monta kertaa piti käydä naisten vessassa, koska siellä oli jätetty vessassakävijää ilahduttamaan karamellejä. MIesten vessassa ei ollut, sinnekin Cristian kurkisti. Läsnä oli ruotsinkieli ja nuori, raikas seurakunta, ehkä n. 40 ihmistä, ja tässä joukossa opitaan tuntemaan toisensa hyvin sen huomasi kun mentiin kahville Filan kahvilaan. Saarnakin oli sellainen, että sitä puhetta olisi voinut kuunnella teologisen tdk:n luennolla. Jalat maassa. Ei mitään turhia HALLELUJAA huutoja ja saarnaja, joka brassaa sillä, että osaa Raamattunsa alusta loppuun ja lopusta alkuun. Ei. Vaan mies, joka oli löytänyt lukemastaan sen UUDEN näkökulman. Saarna tietenkin tulkattiin ruotsista suomeksi.

Ruotsia oli myös ruotsalaisessa teatterissa, jonne saimme liput ja pääsimme Cristianin kanssa katsomaan ruotsinkielisen esityksen Viidakkopojasta. Sen verran ollaan äänikirjaa kuunneltu aikoinaan ja sen verran ymmärsin ruotsinkieliestä, että osasin selittää Cristianille mitä näyttämöllä tapahtuu ja kuka kukakin on. Parhaimmat vitsit jäivät ymmärtämättä, mutta lauluja olisi kuunnellut lisääkin, vaikka teksti ei ihan suomeksi päässä kääntynyt.

Jari Tervon Esikoinen taitaa jäädä lukematta. Yksityiskohtainen suvun näkyväksi tekeminen ei oikein innoita minua, kun juonikaan ei mihinkään suuntaan lähde vetämään. Tässä uudessa elämässä minun on pakko hyväksyä se, että jotkut kirjat jäävät lukematta. Ennen sitä ei tapahtunut. Pasi Ilmari Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa kirja ilahduttaa minua, vaikka siinä tarina kulkee toisilla raiteilla kuin oma maailmakuvani. Päähenkilö on kotisairaanhoitja firmassa, jossa hoidetaan ruumiin lisäksi sielua. Osa työntekijöistä etenee urallaan pidemmä ja saa sieluruumiin, joka on kauhukertomusgenren mukaan aika pelottava. On jotenkin viihdyttävää ja naurettavaa, että sieluruumiiksi muuttunut äiti syö ateistityttäreltään, joka on taiteilija, kädet ja silmät. Juoni myös kulkee hyvin, vaikka kirja on tiiliskiven paksuinen. Itse uskon Jumalaan, mutta en paheksu, jos joku ei usko. Itse en juo alkoholia, mutta paheksun, jos joku juo.