Seuraavat jakeet minä jälleen allekirjoitan, että näinhän se on: Room. 7:18 - 19 " Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. 19 En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo." Olen ehkä syntyjäni körtti, joka valittaa iloiten omaa kurjaa olemistaan. Room. 7:21-25 puhuu vihdoin kristitylle. Näitä sanoja kuuntelen, tällainen olen kristittynä. Kadotustuomio pahojen tekojen vuoksi ei uhkaa sitä, joka uskoo Jeesukseen - tämähän opetetaan jo peruskoulussa niille, jotka ovat kirjon jäseniä. Ja miksi ei opetettaisi. Muutoksen täytyy tapahtua niin, että ne jotka eivät usko eroavat kirkosta.

Kristitylle on kuitenkin olemassa vaatimus elää hengen mukaista elämää, vaikka se olisi vaikeaa. Room. 8: 8 "Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen." Kristuksen henki vaikuttaa ihmisessä (ja sen voi joskus tuntea). Room. 8: 13 "Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää." Tätä minä sanoisin hengelliseksi kilvoitteluksi. Jeesus oli ensimmäinen ylösnoussut, sama odottaa (jos näin uskomme) hänen seuraajiaan, niin Paavali lupaa.