Lapsi oli vielä tämän päivää poissa koulusta jalkavamman takia. Lääkärille asti häntä ei tarvinnut viedä, kun hoitaja puhelimessa arvioi, että korjautuu itsekseen, jos ei perjantaina kunnossa, niin sitten uudelleen yhteys. Heillä siis ei ollut enää sille päivälle aikoja vaikka soittopyynnön (automaattinen toimenpide siellä suunnassa, jos kukaan ei vastaa) jätin juuri 8.01 kun putiikki aukesi tasalta. En siis tänään saanut tehtyä myöskään gradulukemista. Rauhallista olisi ollut, mutta lapsi otti Tablet-koneen ja minulla ei ollut sitä kätevää sanakirjaa, jota ilman en tule toimeen. Ja kun nyt mennään siinä, että gradu voisi olla valmis 1 - 1,5 v:n kuluttua (ellei psyyke oireile pahasti ja tule esim. sairaalareissua) niin olempa miettinyt jo tulevaa. Yksi gradu sinne tai tänne, yksi akateeminen tutkinto, mutta työelämään en ehkä pääse tai pärjää. Ei siis ole katastrofi, jos kuntoutustukien jälkeen (=määräaikaine eläke) päädyn eläkkeelle. JOS olen tutkinut minua ympäröivän INFORMAATION oikein, niin minähän pystyn opiskelemaan yliopistossa eläkkeelläkin ollessa - jos tämä tapahtuu ennen kuin olen 50 - vuotias. Minua kiinnostaisi vielä suomen kieli ja kirjallisuuden tutkimus sekä viestintä. En ole varma, että voiko näitä opiskella noin ristiin, kuten oli mahdollista Joensuussa. Ovatko säännökset tiukentuneet. Tuskin minulle pahaa tekee lukea esim. suomen kielen kokeeseen. Enköhän jotain HYÖDYLLISTÄ opi.

Badoossa tapasin mielenkiintoisen juutalaisen miehen. Toinen mielenkiinotoinen yhdistelmä oli juutalais-arabi muusikko, joka oli n. 1,5 v:n ajan elättänyt itseään Helsingissä katusoittajana metrossa. Tai siis metrosoittajana. Rikostoimittaja ei ole ottanyt yhteyttä muutamaan kuukauteen. Elämäntilanteeni on sen verran sekava, että en voi tehdä mitään kutsukirjettä hänelle. Minähän olen vieläpä syntinen nainen kun ilmiselvästi nettideittailen herroja.

Fila-seurakunnasta soitettiin. Siellä olisi ollut (pari)suhdeilta ja joku puhumassa, mutta se oli niin, että minä en sinne ehtinyt. Olisin mennyt jos olisin päässyt. Minusta tuntuu, että tasapainoilen, mutta on hyvä ottaa selville, missä omat rajat menevät. Suunnittelen jo, että huomenna menisin kuuntelemaan Pelle Miljoonaa Virgin Oiliin. Ystäväni Helmistä oli ensin tulossa mukaan, mutta sitten hänen viikonloppunsa ei ollut mennyt hyvin, eli ilmassa on kai edelleen henkistä epätasapainoa ja silloinhan ei kannata lähteä kokeilemaan, että tuleeko katastrofi vai ei. Itsekin menen nukkumaan jo nyt (kuten taivoiteaika aina on) yhdeksän aikaan. Myöhään tv:stä tulevat ohjelmat ja sarjat menevät tallennukselle ja voin ne muulloin katsoa. Televisiosta tulee vain n. 3 - 6 sarjaa joista voi sanoa, että ne ovat hyviä.

Moni asia on muuttunut sen jälkeen kun aloin pitämään tätä blogia. Toivotaan, että moni asia vielä muuttuu.