Professorilla tuskin on enää alkuperäistä graduani jäljellä. Voi ehkä etsiä, mutta tuskin löytää. Sydäntä kylmää tämä ajatus. Hirveä homma edessä. Lapsi huutaa sitä, että ei pääse ratsastuskurssille, kun minulla ei ole rahaa siihen. Uhkaa lähteä muualle, jonnekin perheeseen, joka voi sen kurssin hänelle maksaa. Koettaa ottaa omassa huoneessa olevaa laukkuaan. Rauhoittuu sitten lopulta. Taustalla voi olla mahdottoman vaikealta tuntuva matematiikka, jostaa selviää, kun heittää sinne vain jotain lukuja, joita ei edes yritä laskela. Tuntuu siltä, että sairaalaan menokin voi olla lähellä. Asunto on kuin kaatopaikka. Minä en jaksa ja lapsi vielä vain sotkee lisää - tahallaan.