Kävimme miehen vanhempien luona juhannuksena ja siellä olivat myös miehen sisarukset. Pääsin uimaan lammille ja se olikin oikein mukavaa. Muuten ei ollut saunaa tarjolla. Oli vähän outoa tulla takaisin Helsinkiin, mies oli mielestäni vähän kärttyinen, ihan kuin en kalpaisi hänelle kokonaan, että jos kotoa oli asiat paremmn? Ei siellä mitenkään paha ollut olla. Nuoriso juhli vanha talon terassilla alkoholin kanssa ja keskusteli kiivaasti kaikesta maan ja taivaan alla. Me menimme  nukkumaan jo klo 21, kuten aina. Eikä se minua haittaa. Mutta kotona olisi ollut parempi olla. Olen koti-ihminen. Sellainen moinusta nyt on tullut. 

Aion syksyllä opiskella suomen kielen approbaturi avoimessa yliopistossa, jos vain rahat riittävät. Olen tullut siihen lopputulokseen, että minun täytyy kirjoittaa lyhyempiä lauseita. Olin omaksunut Natalia Goldbergin luovan kirjoittamisen kirjasta, että kirjoittaa niin pitkiä lauseita kuin vain mahdollista, aina miettiä, mitä lisää voisi laittaa. Mutta sellaisilla ohjeilla tekstistä tulee sekavaa.  

Oman psyykeeni kanssa olen ollut tosi hyvin tasapainossa viime aikoina. Minusta on todella hyvä, kun avomies huomaa, jos on päällä hypomania. Ainoa ohje sellaiseen tilanteeseen on, että katsoo vähän perää, että en tee esim. taloudellisesti mitään sellaista, mitä jälkeenpäin katuisin. Tai muutenkaan.